Hallinnointi

Selvitys OP Ryhmän hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2016

Lataa Selvitys OP Ryhmän hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2016 kokonaisuudessaan tästä.

Tämä selvitys kuvaa OP Ryhmän hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Luottolaitoksen ja arvopaperin liikkeeseenlaskijan on lain mukaan esitettävä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästään. OP Ryhmään kuuluvat liikkeeseenlaskijat (OP Yrityspankki Oyj ja OP-Asuntoluottopankki Oy) laativat omat selvityksensä hallinto- ja ohjausjärjestelmistään, ja ne noudattavat oleellisin osin OP Ryhmän selvitystä. Tämä OP Ryhmän selvitys koskee keskusyhteisökonserniin kuuluvia muita luottolaitoksia, kuten OP-Prosessipalvelut Oy:tä ja OP-Korttiyhtiö Oyj:tä pois lukien edellä mainitut liikkeeseenlaskijat. Osuuspankit tulevat julkaisemaan omat selvityksensä hallinto- ja ohjausjärjestelmistään.

Hallinnointi ja johto
 

Tämä selvitys OP Ryhmän hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement), on laadittu luottolaitoslain (luottolaitosdirektiivin ja vakavaraisuusasetuksen CRD4/CRR), arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 §:n ja soveltuvin osin Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin (2015) suosituksen 54 mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan toimintakertomuksesta erillisenä.

Selvitys sisältää myös eräitä muita keskeisiä hallinnoinnin osa-alueita, joita koskevat ajantasaiset tiedot ovat saatavilla OPn internetsivuilla

OP Ryhmän johtokunta käsitteli 31.1.2017 tämän hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen. Myös OP Ryhmän hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta arvioi selvityksen kokouksessaan. OP Ryhmän tilintarkastaja KPMG Oy Ab on tarkastanut, että selvitys on annettu ja että sen sisältämä kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.

Tämä selvitys sekä OP Ryhmän tilinpäätös, toimintakertomus, tilintarkastuskertomus ja vuosikatsaus ovat saatavilla OPn internetsivuilla.

OP Ryhmän ja sen keskusyhteisön OP Osuuskunnan (keskusyhteisö) päätöksenteko ja hallinto perustuvat voimassa olevien Suomen lakien ja niiden nojalla annettujen normien noudattamiseen. OP Ryhmän toimintaa säätelevät etenkin laki talletuspankkien yhteenliittymästä, laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista, laki luottolaitostoiminnasta, vakuutusyhtiölaki, osuuskuntalaki ja osakeyhtiölaki.

OP Ryhmän hallinnointiperiaatteet noudattavat soveltuvin osin ja osuustoiminnallisuuden erityispiirteet huomioon ottaen Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n lokakuussa 2015 hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia.

Lisäksi OP Ryhmä noudattaa toiminnassaan Hyvän liiketavan periaatteita (Code of Business Ethics).

 
 

 

Ryhmä- ja konsernirakenne sekä hallintoelimet
 

Ryhmärakenne

OP Ryhmä

OP Ryhmä on osuustoiminnallinen, vuonna 1902 perustettu itsenäisten osuuspankkien sekä ryhmän keskusyhteisön tytäryhtiöineen muodostama keskinäisessä vastuussa toimiva finanssiryhmä. OP Ryhmän menestyksen perusta on vahvasti sidoksissa omistajajäsenten ja yhteistyökumppaneiden taloudellisen menestyksen, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Suomalaisuus on tärkeä osa ryhmän identiteettiä. 

OP Ryhmän muodostavat 31.12.2016 tilanteessa 173 itsenäistä osuuspankkia sekä niiden omistama keskusyhteisö OP Osuuskunta tytär- ja lähiyhteisöineen. Ryhmän toiminta perustuu osuustoiminnallisuuteen; yhdessä tekemiseen ja menestyksen jakamiseen kaikkien kesken. OP Ryhmän perustehtävänä on luoda vahvan vakavaraisuutensa ja tehokkuutensa avulla kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia omistaja-asiakkaille ja toimintaympäristölle.

OP Ryhmän liiketoiminta on jaettu kolmeen segmenttiin, jotka ovat pankkitoiminta, vahinkovakuutus ja varallisuudenhoito.

 

 

OP Ryhmä muodostuu kahdesta osasta:

1. Osuuspankkien yhteenliittymästä

2. Muusta OP Ryhmästä

 

 

 

 


Osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, sen konsolidointiryhmään kuuluvat yritykset, keskusyhteisön jäsenluottolaitokset sekä niiden konsolidointiryhmään kuuluvat yritykset sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joiden äänivallasta edellä mainitut yhteisöt omistavat yhdessä yli puolet.

OP Ryhmän muodostavat osuuspankkien yhteenliittymä sekä sellaiset yhteenliittymän ulkopuoliset yritykset, joiden äänivallasta yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt omistavat yli puolet. OP Ryhmän laajuus eroaa osuuspankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että OP Ryhmään kuuluu myös muita yrityksiä kuin luotto- ja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Näistä merkittävimpiä ovat vakuutusyhtiöt, joiden kanssa yhteenliittymä muodostaa rahoitus- ja vakuutusryhmittymän. Lisäksi OP Ryhmään kuuluu sairaalatoimintaa harjoittava Pohjola Terveys Oy.

OP Ryhmän ja osuuspankkien yhteenliittymän juridista rakennetta on selvitetty tarkemmin OP Ryhmän tilinpäätöksessä. Osuuspankkien yhteenliittymä ei muodosta kirjanpitolaissa tarkoitettua konsernia eikä luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua konsolidointiryhmää. Yhteenliittymän keskusyhteisö laatii talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain 9 §:ssä tarkoitetun yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen.

Osuuspankit

Osuuspankit ovat itsenäisiä, paikallista vähittäispankkitoimintaa harjoittavia talletuspankkeja. Ne tarjoavat kotitalous- ja pk-yritysasiakkaille, maa- ja metsätalousasiakkaille sekä julkiselle sektorille nykyaikaiset ja kilpailukykyiset pankkipalvelut. Pääkaupunkiseudulla vastaavaa vähittäispankkitoimintaa harjoittaa Helsingin Seudun Osuuspankki, joka aloitti toimintansa osuuskuntamuotoisena talletuspankkina 1.4.2016.

Yritysmuodoltaan osuuspankit ovat osuuskuntia, joissa päätöksenteon perusarvoihin kuuluu jäsen ja ääni -periaate. Osuuspankeissa ylintä päätösvaltaa käyttää omistajajäsenistä muodostuva edustajisto tai osuuskunnan kokous, joka valitsee pankille hallintoneuvoston. Hallintoneuvosto puolestaan valitsee pankille hallituksen.

Keskusyhteisön hallintoneuvosto on vahvistanut ryhmälle Luotettavan hallinnon periaatteet. Ne koskevat muun muassa osuuspankin hallintoelimiä ja toimivaa johtoa, sisäistä valvontaa sekä palkitsemista.

 

 

 

OP-liitot

OP-liitot ovat jäsenosuuspankkien alueellisia yhteistyöelimiä. Suomessa on 16 OP-liittoa. Liittojen rajat noudattavat pääpiirteittäin maakuntien rajoja.

OP-liitot nimeävät alueensa ehdokkaat OP Osuuskunnan hallintoneuvostoon. Lisäksi ne tekevät yhteistyötä muun muassa markkinointiin, yhteiskuntavastuuseen ja sisäiseen koulutukseen liittyvissä hankkeissa. 

OP-liiton jäsenpankkien edustajista koostuva kokous valitsee hallituksen edustamaan liittoa ja hoitamaan sen asioita. Hyvän hallinnoinnin suositusten mukaan hallitukseen kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään yhdeksän (9) vuosittain valittavaa jäsentä.

 

OP Osuuskunta ja sen tehtävät

OP Ryhmän keskusyhteisö on OP Osuuskunta, ruotsiksi OP Andelslag. Keskusyhteisön kotipaikka on Helsinki.

Keskusyhteisössä ylin päätösvalta on osuuskunnan kokouksella ja sen valitsemalla hallintoneuvostolla. Operatiivista päätösvaltaa käyttää hallintoneuvoston valitsema johtokunta, joka koostuu ammattijohtajista. OP Osuuskunnan omistavat keskusyhteisön jäsenpankit.

Keskusyhteisön jäseninä voivat olla talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa tarkoitetut luottolaitokset, joiden säännöt tai yhtiöjärjestyksen osuuskunta on hyväksynyt. Jäseneksi ottamisesta päättää hallintoneuvosto.

Keskusyhteisön tehtävänä on yhteenliittymän keskusyhteisönä ja OP Ryhmän muodostaman rahoitus- ja vakuutusryhmittymän johdossa olevana yrityksenä edistää ja tukea tasapuolisesti jäsenluottolaitostensa, muiden OP Ryhmään kuuluvien yritysten ja yhteisöjen sekä koko ryhmän kehitystä ja yhteistoimintaa.
Tässä tarkoituksessa keskusyhteisö ohjaa ryhmän keskitettyjä palveluja, kehittää ryhmän liiketoimintaa, huolehtii ryhmän strategisesta ohjauksesta ja edunvalvonnasta sekä hoitaa yhteenliittymän keskusyhteisölle ja rahoitus- ja vakuutusryhmittymän johdossa olevalle yritykselle kuuluvat ohjaus- ja valvontatehtävät. Lisäksi keskusyhteisö toimii OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä.

 

Hallinnon monimuotoisuus 

Hallintoelinten kokoonpanoa suunnitellaan pitkäjänteisesti. Tehokas työskentely hallintoelimissä edellyttää, että niissä on riittävästi monipuolista asiantuntemusta, osaamista ja kokemusta.

Valmisteltaessa hallintoelinten jäsenten valintaa kiinnitetään huomiota henkilön hallintoelimen kokoonpanolle tuottamaan lisäarvoon muun muassa riittävän monimuotoisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Monimuotoisuutta ylläpidetään ja kehitetään varmistamalla valittavien henkilöiden monipuolinen osaaminen ja kokemus, alueellinen edustavuus ja sukupuolten ja eri ikäryhmien riittävä edustus hallintoelimissä. 

Tavoitteena on, että keskusyhteisön hallintoneuvostossa ja osuuspankkien hallintoneuvostoissa ja hallituksissa molemmat sukupuolet ovat edustettuina suhteessa 60/40. Tavoitteeseen pyritään pitkäjänteisesti varmistamalla, että ehdolla olevista, osaamiseltaan ja kokemukseltaan tasavahvoista henkilöistä ehdolle hallintoelimen jäseneksi asetetaan se, joka edustaa hallintoelimessä vähemmistönä olevaa sukupuolta.

 

OP Ryhmän rakenteessa vuonna 2016
tapahtuneet muutokset 

OP Ryhmän tilinpäätökseen yhdisteltiin vuoden 2016 lopussa yhteensä 173 osuuspankkia (178) konserniyhtiöineen, OP Osuuskunta -konserni ja OVY Vakuutus Oy.

Vuoden 2016 aikana osuuspankkien lukumäärää pienensivät osuuspankkien fuusiot ja kasvatti Helsingin OP Pankki Oy:n yhtiömuodon muutos osuuspankiksi, joka rekisteröitiin 1.4.2016. Pankin uusi toiminimi on Helsingin Seudun Osuuspankki (OP Helsinki). OP Helsinki kuuluu tytäryhteisönä OP Ryhmän keskusyhteisökonserniin. Keskusyhteisöllä on jatkossakin merkittävä rooli uuden pankin pääomittamisessa, minkä vuoksi OP Helsingin sääntöjen mukaan OP Osuuskunnalla on määräysvalta OP Helsingistä.

OVY Vakuutus Oy on luovuttanut 30.11.2016 OP Vakuutus Oy:lle pankkitoiminnan erityisvakuutuskannan, joka koostuu OVY Vakuutus Oy:n ylimmän johdon ja hallinnon toiminnan vastuu- ja rikosvakuutuksina sekä oikeusturvavakuutuksina myöntämistä pankkitoiminnan erityisvakuutuksista. 

Östra Korsholms Andelsbank on 29.2.2016 sulautunut Vasa Andelsbankiin.

Keiteleen Osuuspankki on 31.10.2016 sulautunut Pielaveden Osuuspankkiin, jonka toiminimi on sulautumisen yhteydessä muuttunut Nilakan Seudun Osuuspankiksi.

Enon Osuuspankki, Kiihtelysvaaran Osuuspankki ja Tuupovaaran Osuuspankki ovat 31.12.2016 sulautuneet Ilomantsin Osuuspankkiin, jonka toiminimi on sulautumisen yhteydessä muuttunut Vaara-Karjalan Osuuspankiksi.

Puolangan Osuuspankki on 31.12.2016 sulautunut Suomussalmen Osuuspankkiin, jonka toiminimi on sulautumisen yhteydessä muuttunut Ylä-Kainuun Osuuspankiksi.

Pielisen Osuuspankki ja Pohjois-Karjalan Osuuspankki ovat 10.10.2016 hyväksyneet sulautumissuunnitelman, jonka mukaan Pielisen Osuuspankki sulautuu Pohjois-Karjalan Osuuspankkiin. Sulautumisen täytäntöönpanon suunniteltu rekisteröintiajankohta on 31.3.2017.

Karjalan Osuuspankki ja Mynämäen-Nousiaisten Osuuspankki ovat 15.12.2016 hyväksyneet sulautumissuunnitelman, jonka mukaan Karjalan Osuuspankki sulautuu Mynämäen-Nousiaisten Osuuspankkiin. Sulautumisen täytäntöönpanon suunniteltu rekisteröintiajankohta on 30.4.2017.

Vetelin Osuuspankki ja Kaustisen Osuuspankki ovat 21.11.2016 hyväksyneet sulautumissuunnitelman, jonka mukaan Vetelin Osuuspankki sulautuu Kaustisen Osuuspankkiin. Samalla Kaustisen Osuuspankin toiminimi muutetaan Perhonjokilaakson Osuuspankiksi. Sulautumisen täytäntöönpanon suunniteltu rekisteröintiajankohta on 31.5.2017.

Vetelin Ylipään Osuuspankki ja Halsuan Osuuspankki ovat 28.11.2016 ja 29.11.2016 hyväksyneet sulautumissuunnitelman, jonka mukaan Vetelin Ylipään Osuuspankki sulautuu Halsuan Osuuspankkiin. Samalla Halsuan Osuuspankin toiminimi muutetaan Halsua-Ylipään Osuuspankiksi. Sulautumisen täytäntöönpanon suunniteltu rekisteröintiajankohta on 30.6.2017.

Oriveden Seudun Osuuspankki ja Mäntän Seudun Osuuspankki ovat 29.12.2016 hyväksyneet sulautumissuunnitelman, jonka mukaan Oriveden Seudun Osuuspankki sulautuu Mäntän Seudun Osuuspankkiin. Samalla Mäntän Seudun Osuuspankin toiminimi muutetaan Pohjois-Hämeen Osuuspankiksi. Sulautumisen täytäntöönpanon suunniteltu rekisteröintiajankohta on 30.6.2017.

 

OP Ryhmään kuuluvien yhtiöiden nimet on muutettu OP-alkuisiksi 4.4.2016 voimaan tulleilla muutoksilla:

  • Pohjola Pankki Oyj:n uusi nimi on OP Yrityspankki Oyj
  • Pohjola Vakuutus Oy:n uusi nimi on OP Vakuutus Oy
  • Pohjola Varainhoito Oy:n uusi nimi on OP Varainhoito Oy
  • Pohjola Kiinteistösijoitus Oy:n uusi nimi on OP Kiinteistösijoitus Oy
  • Pohjola Asset Management Execution Services Oy:n uusi nimi on OP Asset Management Execution Services Oy

 Myös Baltiassa sijaitsevien yhtiöiden nimet ovat muuttuneet OP-alkuisiksi seuraavasti:

  • Pohjola Bank plc Eesti filiaalin uusi nimi on OP Corporate Bank plc Eesti filiaal
  • Pohjola Bank plc filiāle Latvijā:n uusi nimi on OP Corporate Bank plc filiāle Latvijā
  • Pohjola Bank plc Lietuvos filialas:n uusi nimi on OP Corporate Bank plc Lietuvos filialas
  • Pohjola Finance Estonia AS:n uusi nimi on OP Finance AS
  • ”Pohjola Finance" SIA:n uusi nimi on "OP Finance" SIA
  • - UAB "Pohjola Finance":n uusi nimi on UAB "OP Finance"

Omasairaala Oy:n nimi vaihdettiin Pohjola Terveys Oy:ksi Tampereen sairaalan avaamisen yhteydessä 1.8.2016.

 
 

 

Keskusyhteisön osuuskunnan kokous
 

OP Osuuskunnan ylin päättävä toimielin on osuuskunnan kokous.

Kokouksen tehtävät ja käsiteltävät asiat

Varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa käsitellään keskusyhteisön sääntöjen 7 §:ssä mainitut asiat, joita ovat muun muassa edellisen tilikauden tuloslaskelman ja taseen sekä konsernituloslaskelman ja konsernitaseen vahvistaminen ja hallintoneuvoston jäsenten ja tilintarkastajan valitseminen.

Kokouksen koollekutsumismenettely ja kokouksiin osallistujat

Varsinainen osuuskunnan kokous pidetään vuosittain ennen toukokuun loppua (käytännössä maaliskuussa) osuuskunnan kotipaikassa Helsingissä. Kokouksen kutsuu koolle hallintoneuvosto. Ylimääräinen osuuskunnan kokous pidetään, milloin hallintoneuvosto katsoo siihen olevan aihetta tai milloin se muuten on lain mukaan pidettävä.

Kokoukseen osallistuvat keskusyhteisön jäsenpankkien edustajat.

Osuuskunnan kokous kutsutaan koolle ilmoituksella, joka aikaisintaan kaksi kuukautta ja vähintään yhtä viikkoa ennen viimeistä ilmoittautumispäivää saatetaan jäsenten tiedoksi kirjallisesti tai sähköistä tietoliikenneyhteyttä käyttäen.

Kokouksen päätöksentekomenettely

Kokouksessa käytettäviä äänimääriä laskettaessa jäsen saa osuusmaksujen perusteella yhtä monta ääntä kuin sillä on keskusyhteisön jäsenosuuksia.

Vakavaraiset jäsenosuuspankit saavat lisä-ääniä keskusyhteisön säännöissä tarkemmin määritellyllä tavalla. Jäsen ei kuitenkaan saa äänestää enemmällä kuin kahdella prosentilla kokouksessa edustetusta äänimäärästä. Jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa vain yksi ääni, mikäli jäsen on omien taloudellisten vaikeuksiensa vuoksi saanut osuuskunnan päätökseen perustuvaa taloudellista tukea, joka täyttää keskusyhteisön sääntöjen 8 §:ssä yksilöidyt tunnusmerkit.

Osuuskunnan kokous vuonna 2016

OP Osuuskunta piti varsinaisen osuuskunnan kokouksen Helsingissä 15.3.2016. Kokous vahvisti vuoden 2015 tilinpäätöksen, myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden sekä teki tarvittavat henkilövalinnat. Lisäksi osuuskunnan kokous päätti osuuskunnan sääntöjen muuttamisesta sekä osuuskunnan lahjoituksista.

OP Ryhmän nimitysvaliokunta

Valiokunnan tehtävänä on valmistella ja käsitellä esityksiä keskusyhteisön osuuskunnan kokoukselle muun muassa osuuskunnan kokouksen puheenjohtajasta, hallintoneuvoston puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja jäsenten palkkioista, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, osuuskunnan kokoukselle esitettävistä uusista hallintoneuvoston jäsenistä sekä tilintarkastajan valinnasta ja palkkiosta. Lisäksi nimitysvaliokunta tekee hallintoneuvostolle esityksen Helsingin Seudun Osuuspankin edustajistoon nimettävistä keskusyhteisöä edustavista jäsenistä.

Valiokunnan jäsenmäärä on 16–32 jäsentä. Valiokuntaan kuuluu kunkin OP-liiton alueelta vähintään yksi ja enintään kaksi jäsentä.

Hallintoneuvoston kokoonpanossa ja jäsenten osaamisvaatimuksissa otetaan huomioon, että jäsenillä on riittävästi kokemusta ja ammattitaitoa tehtäviensä ammattitaitoiseen ja huolelliseen hoitamiseen. Hallintoneuvoston jäsenillä tulee olla riittävä finanssialan tuntemus. Osaamisvaatimuksissa otetaan myös huomioon, että hallintoneuvosto on monimuotoinen ja siinä on riittävästi yhteiskuntavastuun osaamista.

 
 

 

Hallintoneuvosto ja sen valiokunnat
 

OP Osuuskunnan hallintoneuvosto

Hallintoneuvoston valinta, kokoonpano ja toimikausi

Keskusyhteisön hallintoneuvostossa on sääntöjen mukaan vähintään 32 ja enintään 36 osuuskunnan kokouksen valitsemaa jäsentä. Hallintoneuvostoon valitaan vähintään 16 ja enintään 20 jäsentä siten, että kunkin 16 OP-liiton alueelta on hallintoneuvostossa vähintään yksi jäsen. Näiden jäsenten toimikausi on kolme vuotta, ja jäsenistä eroaa vuosittain kolmannesta lähinnä oleva lukumäärä. Lisäksi hallintoneuvostossa on OP-liittojen alueelta 16 jäsentä siten, että paikkajako määräytyy OP-liittojen kesken niiden jäsenpankkien vakavaraisuuden perusteella. Näiden jäsenten toimikausi on kolme vuotta, ellei toimikausi pääty sitä ennen sen johdosta, että OP-liittojen välinen paikkajako muuttuu. Hallintoneuvostossa oli 31.12.2016 34 jäsentä.

Hallintoneuvostoon ei voida valita hallinto- tai toimihenkilöä sellaisesta jäsenpankista, jolla osuuskunnan sääntöjen 8 §:n johdosta on osuuskunnan kokouksessa vain yksi ääni eli joka on saanut kyseisessä pykälässä tarkoitettua taloudellista tukea. Hallintoneuvoston jäsenen yläikäraja on 68 vuotta. Tämän iän täyttänyt jäsen saa kuitenkin toimia tehtävässään seuraavan varsinaisen osuuskunnan kokouksen päättymiseen asti.

Hallintoneuvoston tehtävät

Keskusyhteisön sääntöjen mukaan hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa johtokunnan ja toimitusjohtajan hoitamaa osuuskunnan hallintoa ja sitä, että osuuskunnan toimintaa hoidetaan asiantuntevasti ja huolellisesti osuuskuntalain sekä osuuskunnan ja OP Ryhmän edun mukaisesti.

Lisäksi hallintoneuvoston tehtävänä on muun muassa vahvistaa OP Ryhmän strategia sekä muut yhteiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet, vahvistaa osuuskunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, valita ja vapauttaa keskusyhteisön toimitusjohtajana toimiva pääjohtaja ja johtokunnan muut jäsenet ja varajäsenet sekä tarkastusjohtaja.

Hallintoneuvoston vahvistaman työjärjestyksen mukaan sillä on lisäksi muun muassa seuraavat tehtävät:

  • vahvistaa talletuspankkien yhteenliittymälaissa todetut yhteenliittymän yleiset toimintaperiaatteet,
  • vahvistaa OP Ryhmän pääomasuunnitelman periaatteet
  • vahvistaa OP Ryhmälle riskinottokykyä ja riskilajeja koskevat riskilimiitit sekä jäsenpankkien riskiluokituksen periaatteet sekä seurata säännöllisesti OP Ryhmän ja keskusyhteisökonsernin liiketoiminnan, riskinottokyvyn sekä riskiaseman kehitystä
  • vahvistaa OP Ryhmän vuosisuunnitelma
  • seurata kulloinkin voimassaolevan OP Ryhmän strategian toteuttamisen kehitystä
  • nimetä OP Ryhmän aluepankit
  • vahvistaa koko OP Ryhmää koskevat palkitsemisen kehittämisen periaatteet ja toimintalinjaukset sekä päättää koko OP Ryhmää koskevista pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmistä ja
  • käsitellä ja päättää strategisesti merkittävien ryhmätasoisten työryhmien nimeämisestä sekä niiden tehtävistä ja jäsenistä
 

Hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat (puheenjohtajisto)

Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan ensimmäisessä varsinaisen osuuskunnan kokouksen jälkeen pidettävässä kokouksessa puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa seuraavan varsinaisen osuuskunnan kokouksen päättymiseen saakka.

Hallintoneuvoston puheenjohtajiston muodostavat hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Puheenjohtajisto kokoontuu tarvittaessa. Puheenjohtajisto toimii keskustelutahona johtokunnan puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle OP Ryhmän ja keskusyhteisökonsernin näkökulmasta tärkeissä ja laajakantoisissa strategisissa kysymyksissä sekä OP Ryhmän henkilöstöjohtajille niissä HR-asioissa, joissa johtokunta on esteellinen.

Hallintoneuvoston kokouskäytäntö ja päätöksentekomenettely

Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta pääsääntöisesti 6–7 kertaa vuodessa. Hallintoneuvosto on päätösvaltainen, kun läsnä on enemmän kuin puolet jäsenistä. Kokouksissa käsiteltävät asiat valmistelee pääsääntöisesti OP Osuuskunnan johtokunta ja esittelee pääsääntöisesti johtokunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Hallintoneuvostoon tulevat asiat käsitellään etukäteen lähtökohtaisesti myös hallintoneuvoston työvaliokunnassa tai hallintoneuvoston muissa valiokunnissa.

Kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus myös OP Osuuskunnan johtokunnan jäsenillä ja varajäsenillä, tarkastusjohtajalla sekä neljällä erikseen nimetyllä henkilöstön edustajalla tai näiden mahdollisilla varahenkilöillä.

Hallintoneuvosto on vahvistanut muun muassa seuraavat työjärjestykset ja ohjeet:

  • Hallintoneuvoston työjärjestys
  • Hallintoneuvoston puheenjohtajiston työjärjestys
  • OP Ryhmän nimitysvaliokunnan työjärjestys
  • OP Ryhmän palkitsemisvaliokunnan työjärjestys
  • Hallintoneuvoston työvaliokunnan työjärjestys
  • Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan työjärjestys
  • Hallintoneuvoston palkitsemisvaliokunnan työjärjestys
  • Hallintoneuvoston riskienhallintavaliokunnan työjärjestys
  • Keskusyhteisökonsernin johdon nimitysvaliokunnan työjärjestys
  • Johtokunnan työjärjestys
  • Luotettavan hallinnon periaatteet
  • Sisäisen valvonnan periaatteet
  • Riskinotto ja riskitoleranssijärjestelmä
  • Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja vakavaraisuuslaskennan periaatteet
  • Fit & Proper -arviointi OP Ryhmässä -ohje

Lisäksi hallintoneuvosto vahvistaa OP Ryhmää koskevia toimintaperiaatteita.

 

OP Osuuskunnan hallintoneuvoston jäsenet OP-liitoittain 15.3.2016

 


Hallintoneuvoston toiminta 2016

Hallintoneuvosto kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Jaakko Pehkonen ja varapuheenjohtajina Mervi Väisänen sekä Olli Tarkkanen. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 95 prosenttia. 

Vuoden 2016 aikana hallintoneuvosto muun muassa:

  • käsitteli alkuvuonna kokouksissaan strategiatyön etenemistä, vahvisti kesäkuussa OP 2016 -strategian ja käsitteli loppuvuoden aikana kokouksissaan strategian toimeenpanon käynnistymistä
  • vahvisti OP Ryhmän riskinotto- ja riskitoleranssijärjestelmän, sisäisen valvonnan periaatteet, Fit & Proper -arviointi OP Ryhmässä -ohjeen, tilinpäätöksen ja vakavaraisuuslaskennan periaatteet sekä osuuspankin hyvän hallinnoinnin periaatteet
  • vahvisti OP Ryhmän elvytyssuunnitelman
  • vahvisti johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmän vuosille 2017–2019
  • vahvisti OP Ryhmän ja keskusyhteisökonsernin vuosisuunnitelman
  • käsitteli OP Ryhmän edunvalvonnallista organisoitumista
 

Hallintoneuvoston valiokunnat

Hallintoneuvosto valitsi keskuudestaan kevään 2016 järjestäytymiskokouksessa vuodeksi kerrallaan viisi valiokuntaa: työvaliokunnan, tarkastusvaliokunnan, palkitsemisvaliokunnan ja riskienhallintavaliokunnan sekä keskusyhteisökonsernin johdon nimitysvaliokunnan. Lisäksi puheenjohtajisto rinnastetaan valiokuntaan. Valiokunnat ovat hallintoneuvoston tukena toimivia elimiä, eikä niillä pääsääntöisesti ole itsenäistä päätöksentekovaltaa.

Hallintoneuvosto nimeää myös keskuudestaan sille raportoivien valiokuntien jäsenet ja tarkastusvaliokunnan sekä riskienhallintavaliokunnan puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat sekä vahvistaa valiokuntien työjärjestykset.

Työvaliokunta

Hallintoneuvoston työvaliokunnan muodostavat hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä kuusi muuta hallintoneuvoston keskuudestaan vuosittain nimeämää jäsentä. Työvaliokunnan puheenjohtajana toimii hallintoneuvoston puheenjohtaja.

Työvaliokunnan tehtävänä on avustaa hallintoneuvostoa OP Ryhmän strategian valmistelussa ja sen toteuttamisen seurannassa, osallistua ryhmässä valmisteilla olevien merkittävien hankkeiden valmisteluun ja huolehtia niiden seurannasta. Työvaliokunta käsittelee myös ryhmän yhteistoimintaan liittyviä keskeisiä asioita ja ryhmän toimintaperiaatteiden toteutumista.

 Lisäksi työvaliokunta muun muassa:

  • valmistelee hallintoneuvostossa esille tulevat merkittävät asiat ja seuraa hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpanoa,
  • toimii keskusteluympäristönä OP Ryhmän johdolle ryhmän strategisissa ja muissa merkittävissä asioissa
  • toimii yhdyssiteenä hallintoneuvoston ja johtokunnan välillä mm. tiedonkulun varmistamiseksi
  • käsittelee keskusyhteisön ylintä johtoa koskettavat organisaatiomuutokset
  • voi antaa suosituksia ja lausuntoja johtokunnalle osuuspankkien ja keskusyhteisökonsernin yhtiöiden välisissä hinnoitteluun liittyvissä asioissa,
  • voi antaa suosituksia johtokunnalle OP Ryhmää koskevissa strategisissa asioissa.

Työvaliokunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta noin 8–11 kertaa vuodessa. Keskusyhteisön johtokunta valmistelee kokouksissa käsiteltävät asiat.

 

Työvaliokuntaan kuuluvat:

 

Nimi ja syntymävuosi Rooli Koulutus Päätoimi, titteli
Jaakko Pehkonen, 1960 Puheenjohtaja KTT Kansantaloustieteen professori, Jyväskylän yliopisto
Mervi Väisänen, 1963 Varapuheenjohtaja KTM, ekonomi Markkinoinnin lehtori, Kajaanin ammattikorkeakoulu
Olli Tarkkanen, 1962 jäsen OTK, VT, eMBA Toimitusjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Osuuspankki
Kalle Arvio, 1964 jäsen Yo-merkonomi, MBA, LKV, APV1 Toimitusjohtaja, Ruukin Osuuspankki
Tapani Eskola, 1953 jäsen DI
Leif Enberg, 1954 jäsen KTM Yrittäjä, Oy Mapromec Ab
Jorma Hyrskyluoto, 1950 jäsen Ekonomi -
Esko Mononen, 1957 jäsen MMM Toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan Osuuspankki
Juha Pullinen, 1963 jäsen MMM, MH Toimitusjohtaja, Loimaan Seudun Osuuspankki

Työvaliokunnan toiminta 2016

Työvaliokunta kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 97 prosenttia.

Työvaliokunnan kokouksiin osallistui valiokunnan jäsenten lisäksi johtokunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteerinä toimii hallintoneuvoston sihteeri. Kokouksissa on valmisteltu hallintoneuvoston kokouksiin tulevia asioita sekä käyty läpi muita keskeisiä ryhmää koskevia valmisteluasioita.

 

 

Tarkastusvaliokunta

Hallintoneuvosto valitsee vuodeksi kerrallaan järjestäytymiskokouksen yhteydessä keskuudestaan tarkastusvaliokuntaan neljä jäsentä ja nimeää heidän joukostaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja pysyviksi asiantuntijajäseniksi kolmeksi vuodeksi tai hallintoneuvostotoimikauden loppuun saakka kolme osuuspankin toimitusjohtajaa. Tarkastusvaliokunnan jäsen ei saa toimi- tai palvelusuhteessa osallistua sellaisen luottolaitoksen päivittäiseen johtamiseen, jonka asiat kuuluvat valiokunnan tehtäviin. Valiokunnan jäsenistä vähintään yhden, jolla on riittävä asiantuntemus laskentatoimesta tai tilintarkastuksesta, on oltava OP Ryhmän ulkopuolinen edustaja.

Tarkastusvaliokunnalla tulee olla riittävä asiantuntemus laskentatoimesta, kirjanpidosta, taloudellisesta raportoinnista ja tilinpäätöskäytännöistä sekä sisäisestä tarkastuksesta. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalla tulee olla erikoisosaamista (special knowledge and experience) tilinpäätösperiaatteiden soveltamisesta ja sisäisistä valvontaprosesseista.

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa hallintoneuvostoa varmistumaan siitä, että keskusyhteisökonsernissa ja OP Ryhmässä on koko toiminnan kattava riittävä ja toimiva sisäinen valvontajärjestelmä sekä huolehtimaan siitä, että keskusyhteisökonsernin ja OP Ryhmän kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on järjestetty asianmukaisesti. 

Valiokunnan tehtävänä on myös seurata, että keskusyhteisökonsernin ja OP Ryhmän toiminta ja sisäinen valvonta on järjestetty lakien, määräysten sekä hyvän johtamis- ja hallintojärjestelmän edellyttämällä tavalla sekä valvoa sisäisen tarkastuksen toimintaa.

Tarkastusvaliokunta auttaa myös osaltaan hallintoneuvostoa varmistamaan, että keskusyhteisökonsernia hoidetaan asiantuntevasti ja huolellisesti tavalla, joka edistää OP Ryhmän kilpailukykyä ja menestystä.

Lisäksi tarkastusvaliokunta muun muassa:

  • käsittelee hallintoneuvoston vahvistettavaksi ryhmän tilinpäätösperiaatteet ja vakavaraisuuden laskennan periaatteet
  • valvoo osaltaan taloudellista raportointia
  • valvoo osaltaan lakien, määräysten ja muiden säännösten noudattamista
  • valvoo hyvän liiketavan periaatteiden noudattamista
  • valvoo sisäisen tarkastuksen toimintaa ja tehokkuutta
  • arvioi sisäisen valvonnan riittävyyttä ja toimivuutta sekä tehokkuutta
  • käsittelee osaltaan viranomaisvalvontaan liittyvät asiat
  • käsittelee ja arvioi tilintarkastukseen ja tilintarkastajiin liittyvät asiat

Tarkastusvaliokunta kokoontuu pääsääntöisesti neljä kertaa vuodessa.

 

Tarkastusvaliokuntaan kuuluvat:

 

Nimi ja syntymävuosi Rooli Koulutus Päätoimi, titteli
Jarna Heinonen, 1965 Puheenjohtaja KTT Yrittäjyyden professori, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto
Timo Parmasuo, 1950 Varapuheenjohtaja Insinööri Teollisuusneuvos, hallituksen jäsen, Meconet Oy
Katja Kuosa-Kaartti, 1973 Jäsen KTM KHT-tilintarkastaja, Tilintarkastus Kuosa-Kaartti Oy
Seppo Laaninen, 1950 Jäsen FM -
Ari Kakkori, 1955 Asiantuntijajäsen Agronomi Toimitusjohtaja, Virtain Osuuspankki
Petri Krohns, 1964 Asiantuntijajäsen OTK, VT, MBA Toimitusjohtaja, Etelä-Karjalan Osuuspankki
Ari Väänänen, 1973 Asiantuntijajäsen OTK, VT Toimitusjohtaja, Maaningan Osuuspankki

Tarkastusvaliokunnan toiminta 2016

Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 92 prosenttia. Kokouksiin ovat osallistuneet jäsenten ja asiantuntijajäsenten lisäksi myös tilintarkastajien edustajat sekä OP Osuuskunnan johtokunnan puheenjohtaja, taloudesta vastaava johtokunnan jäsen ja tarkastusjohtaja.

 

 

Palkitsemisvaliokunta

Palkitsemisvaliokunnan muodostavat hallintoneuvoston puheenjohtaja, tämän ensimmäisenä varamiehenä toimiva varapuheenjohtaja sekä hallintoneuvoston vuosittain nimeämät enintään kolme muuta jäsentä. Valiokunnan jäsenenä voi toimia hallintoneuvostoon kuuluva henkilö, joka ei ole työ- tai toimisuhteessa OP Ryhmään kuuluvaan yritykseen.

Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on muun muassa ohjata ja valvoa johdon ja henkilöstön palkkauksen ja palkitsemisen kehittämistä OP Ryhmässä, arvioida palkitsemisjärjestelmien toimivuutta sen varmistamiseksi, että palkitseminen on ryhmän arvojen, strategian, tavoitteiden, riskipolitiikkojen ja valvontajärjestelmän mukaista sekä arvioida palkitsemisjärjestelmien kannusteita ja muita vaikutuksia riskien, pääoman ja maksuvalmiuden hallintaan. Lisäksi valiokunta muun muassa vahvistaa OP Ryhmän henkilöstörahaston mittarit ja niiden toteuman sekä vahvistaa OP Ryhmän johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmän piiriin kuuluvat henkilöt ja vahvistaa ansaitun palkkion määrän.

Lisäksi palkitsemisvaliokunta muun muassa:

  • antaa kokonaisarvion OP Ryhmän tasolla palkitsemisen edellytysten täyttymisestä konsolidointiryhmän kokonaistuloksen ja sen kehittymisen, oman pääoman riittävyyden, luottokelpoisuuden sekä taloudellisten ja muiden tekijöiden osalta ennen kunkin vuoden palkkioiden sekä lykättyjen erien maksatusta.
  • vahvistaa palkitsemisen kehittämiseen liittyvät rakenne- ja muut muutokset
  • vahvistaa OP Ryhmän palkitsemisjärjestelmien yhteiset ehdot mm. sääntelyn, lain ja sopimusten muutosten tuomien päivitysten osalta
  • vahvistaa vuosittain OP Ryhmän palkkataulukon ja toimen vaativuuden arvioinnin perusteet
  • vahvistaa riskinottajatehtävät, joiden haltijoiden toiminnalla voi olla vaikutusta ryhmän, yrityksen tai osuuspankin riskiasemaan
  • valvoo, että palkitsemista ja palkitsemisjärjestelmiä koskevia säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan koko OP Ryhmässä
  • valvoo OP Ryhmässä riskienhallinnasta ja liiketoiminnoista riippumattomista valvontatoiminnoista vastaavien henkilöiden palkkausta ja palkitsemista
  • valmistelee keskusyhteisön hallintoneuvostolle esitykset mm. palkitsemisen yleisistä periaatteista OP Ryhmässä
  • antaa suosituksia osuuspankkien ja OP-Kiinteistökeskuksen johdon palkitsemiseen ja palkkaukseen liittyvistä periaatteista
  • vahvistaa vuosittain hallinnon palkkiosuositukset
 

Palkitsemisvaliokuntaan kuuluvat:

 

Nimi ja syntymävuosi Rooli Koulutus Päätoimi, titteli
Jaakko Pehkonen, 1960 Puheenjohtaja KTT Kansantaloustieteen professori, Jyväskylän yliopisto
Mervi Väisänen, 1963 Varapuheenjohtaja KTM, ekonomi Markkinoinnin lehtori, Kajaanin ammattikorkeakoulu
Ilmo Aronen, 1958 jäsen MMT Tutkimusjohtaja, Raisioagro Oy
Annukka Nikola, 1960 jäsen KTM, ekonomi Hallintojohtaja, Konehuone Oy
Seppo Kietäväinen, 1959 jäsen Agrologi -

Palkitsemisvaliokunnan toiminta vuonna 2016

Palkitsemisvaliokunta kokoontui vuoden aikana 12 kertaa. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 98 prosenttia. Valiokunnan jäseninä toimivat hallintoneuvoston puheenjohtaja, tämän ensimmäisenä varamiehenä toimiva varapuheenjohtaja sekä Annukka Nikola, Ilmo Aronen ja Seppo Kietäväinen. Valiokunnan kokouksiin osallistui valiokunnan jäsenten lisäksi OP Ryhmän henkilöstöjohtaja.

 

 

Riskienhallintavaliokunta

Hallintoneuvosto valitsee vuodeksi kerrallaan keskuudestaan riskienhallintavaliokunnan neljä jäsentä, joilla on tarpeellinen luottolaitoksen ja OP Ryhmän riskinottokykyyn ja ryhmän strategian riskilinjauksiin liittyvä asiantuntemus ja nimeää heidän joukostaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä pysyviksi asiantuntijajäseniksi kolme hallintoneuvoston keskuudestaan erikseen nimeämää osuuspankin toimitusjohtajaa. Valiokunnan jäsenistä vähintään yhden on oltava OP Ryhmän ulkopuolinen edustaja.

Riskienhallintavaliokunnan tehtävänä on avustaa hallintoneuvostoa keskusyhteisökonsernin ja ryhmän riskinottoa ja riskienhallintaa koskevissa asioissa sekä sen riskiperusteisessa valvomisessa, että toimiva johto noudattaa ryhmästrategian mukaista riskinottoa ja hallintoneuvoston päättämiä riskilimiittejä.

Riskienhallintavaliokunta auttaa hallintoneuvostoa varmistamaan, että käytössä on riittävä riskienhallintajärjestelmä ja että toiminnassa ei oteta niin suuria riskejä, että siitä aiheutuu vaaraa toiminnan jatkuvuudelle, vakavaraisuudelle, maksuvalmiudelle tai strategian toteutumiselle. 

Valiokunnan on arvioitava, vastaavatko keskusyhteisön ja sen konsernin pääomaa sitovista palveluista perimät hinnat niiden liiketoimintamallia ja strategian riskilinjauksia sekä jos näin ei ole, valmisteltava suunnitelma asian korjaamiseksi. Valiokunnan on avustettava hallintoneuvoston palkitsemisvaliokuntaa terveiden palkitsemisjärjestelmien luomisessa.

Tehtävänsä toteuttamiseksi riskienhallintavaliokunta muun muassa:

  • käsittelee hallintoneuvoston vahvistettavaksi ryhmän riskinotto ja riskitoleranssijärjestelmän, keskinäisen vastuun edellyttämän ohjausjärjestelmän periaatteet, ryhmän riskilimiitit sekä ryhmän pääomasuunnitelman
  • valvoo riskipolitiikan noudattavan ryhmästrategiaa ja riskilimiittejä; ryhmän ja sen yhteisöjen pääomien määrää ja laatua, tuloksen kehittymistä, riskiasemaa sekä riskipolitiikan, riskilimiittien ja valvontarajojen noudattamista
  • arvioi ryhmän riskilimiittijärjestelmän riittävyyttä, riskianalyysien perusteella ryhmän riskiasemaa sekä eri raporttien perusteella ryhmän riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan laatua ja riittävyyttä
  • seuraa osuuspankkien riskiluokkien kehitystä, johtokunnan tase- ja riskienhallintavaliokunnan toimintaa, valvovan viranomaisen antamia riskiarvioita sekä ryhmän toimintaan liittyvän sääntelyn kehittymistä riskienhallinnan osalta
 

Riskienhallintavaliokuntaan kuuluvat:

 

Nimi ja syntymävuosi Rooli Koulutus Päätoimi, titteli
Ola Eklund, 1952 Puheenjohtaja Insinööri (ylempi AMK) Toimitusjohtaja, Wintem-Agency Oy
Ulla Järvi, 1952 Varapuheenjohtaja KTM HT-tilintarkastaja
Jaakko Kiander, 1963 Jäsen VTT Johtaja, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
Petri Sahlström, 1971 Jäsen KTT Dekaani, Oulun yliopisto, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
Tuomas Kupsala, 1967 Asiantuntijajäsen KTM, eMBA Toimitusjohtaja, Korpilahden Osuuspankki
Timo Laine, 1959 Asiantuntijajäsen OTK, VT, eMBA Toimitusjohtaja, kauppaneuvos, Päijät-Hämeen Osuuspankki
Olli Näsi, 1963 Asiantuntijajäsen OTK, VT, eMBA Toimitusjohtaja, Satakunnan Osuuspankki

Riskienhallintavaliokunnan toiminta vuonna 2016

Riskienhallintavaliokunta kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 97 prosenttia.

Valiokunnan kokouksiin ovat vuoden aikana osallistuneet jäsenten ja sihteerin lisäksi OP Osuuskunnan johtokunnan puheenjohtaja, riskienhallinnasta vastaava johtokunnan jäsen, sekä taloudesta vastaava johtokunnan jäsen.

 

 

Keskusyhteisökonsernin johdon nimitysvaliokunta

Keskusyhteisökonsernin johdon nimitysvaliokunnan muodostavat hallintoneuvoston puheenjohtaja, ensimmäinen varapuheenjohtaja ja hallintoneuvoston päätöksen mukaisesti yksi tai useampi hallintoneuvoston jäsen.

Nimitysvaliokunta valmistelee hallintoneuvostolle esitykset keskusyhteisön johtokunnan jäsenten ja tarkastusjohtajan sekä compliancesta vastaavan nimityksistä, toimenkuvista ja niiden tarkistuksista sekä tehtävien lakkaamisesta. Lisäksi valiokunta päättää johtokunnan jäsenten ja tarkastusjohtajan palkan ja palkkaetujen tarkistuksista sekä palkitsemisesta. 

Nimitysvaliokunta arvioi johtokunnan jäsenten, tarkastusjohtajan sekä compliancesta vastaavan luotettavuuden, sopivuuden ja ammattitaidon sekä käsittelee johtokunnan jäsenten ja tarkastusjohtajan seuraajasuunnitelmat. Valiokunta avustaa hallintoneuvostoa muun muassa johtokunnan työskentelylle tarpeellisten tietojen ja taitojen, kokemuksen ja monipuolisuuden sekä jäsenyyden vaatiman ajan arvioinnissa, johtokunnan kokoonpanon, työskentelyn ja yksittäisen jäsenen arvioinnissa sekä toimivan johdon valintaperusteiden ja valintamenettelyn arvioinnissa.

 

Keskusyhteisökonsernin johdon nimitysvaliokuntaan kuuluvat:

 

Nimi ja syntymävuosi Rooli Koulutus Päätoimi, titteli
Jaakko Pehkonen, 1960 Puheenjohtaja KTT Kansantaloustieteen professori, Jyväskylän yliopisto
Mervi Väisänen, 1963 Varapuheenjohtaja KTM, ekonomi Markkinoinnin lehtori, Kajaanin ammattikorkeakoulu
Ilmo Aronen, 1958 Jäsen MMT Tutkimusjohtaja, Raisioagro Oy
Annukka Nikola, 1960 Jäsen KTM, ekonomi Hallintojohtaja, Konehuone Oy

Keskusyhteisökonsernin johdon nimitysvaliokunnan toiminta vuonna 2016

Johdon nimitysvaliokunta kokoontui vuoden 2016 aikana kolme kertaa. Jäsenten osallistumisprosentti oli 100 prosenttia.

 

 
 

 

OP Ryhmän pääjohtaja ja OP Osuuskunnan toimitusjohtaja sekä johtokunta
 

OP Ryhmän pääjohtaja 

Keskusyhteisön johtokunnan puheenjohtajan (pääjohtajan) tehtävänä on johtaa OP Ryhmää, keskusyhteisöä sekä keskusyhteisökonsernia ja vastata niiden strategisesta ohjauksesta hallintoneuvoston vahvistaman tahtotilan mukaisesti, vastata ryhmäyhtenäisyydestä sekä johtaa ja kehittää johtokunnan työskentelyä. Hänen tehtävänsä on myös johtaa johtokunnan kokouksissa puhetta sekä varmistaa, että johtokunnan toiminta on tehokasta ja että johtokunta huolehtii kaikista sille kuuluvista tehtävistä.

Pääjohtaja toimii myös keskusyhteisökonserniin kuuluvien, yrityspankkitoimintaa sekä pääkaupunkiseudulla vähittäispankkitoimintaa harjoittavien luottolaitosten, vahinkovakuutusyhtiön ja varainhoitoyhtiön sekä OP-Palvelut Oy:n ja OP-Prosessipalvelut Oy:n hallitusten puheenjohtajana.

Keskusyhteisön toimitusjohtajana hänellä on lakisääteinen vastuu keskusyhteisön operatiivisesta johtamisesta hallintoneuvoston ja johtokunnan antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Hallintoneuvosto valitsee keskusyhteisön toimitusjohtajana toimivan pääjohtajan ja päättää hänen toimisuhteensa ehdoista.

Pääjohtajan keskeiset vastuualueet määrätään hallintoneuvoston erikseen hyväksymässä toimenkuvauksessa.

OP Ryhmän pääjohtajana toimii kauppatieteiden maisteri, vuorineuvos Reijo Karhinen. Hän on toiminut OP Ryhmän pääjohtajana vuodesta 2007 alkaen. Pääjohtajan palkitsemista koskevat tiedot on esitetty jäljempänä palkitsemista koskevassa osiossa.

 

OP Osuuskunnan johtokunta

Johtokunnan valinta, kokoonpano ja toimikausi

Keskusyhteisöllä on hallituksena toimiva johtokunta, johon kuuluvat toimitusjohtajana toimiva puheenjohtaja, jota nimitetään pääjohtajaksi, pääjohtajan varamies, joka toimii johtokunnan varapuheenjohtajana sekä sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää vähintään neljä ja enintään yhdeksän muuta jäsentä ja enintään neljä varajäsentä.

Johtokunnan jäsenellä ja varajäsenellä tulee olla riittävä finanssitoimialan, taloudellisten asioiden ja keskusyhteisön ja sen konsernin sekä OP Ryhmän liiketoiminnan yleinen tuntemus ja tehtävän edellyttämä muu pätevyys.

OP Ryhmän johtokunnan jäsenet

Pääjohtajan sekä johtokunnan muut jäsenet ja varajäsenet sekä tarkastusjohtajan valitsee ja vapauttaa hallintoneuvosto, joka päättää myös johtokunnan jäsenten välisestä työnjaosta.

Johtokunnan jäsenen tai varajäsenen ja tarkastusjohtajan toimikausi jatkuu toistaiseksi, kuitenkin enintään OP Ryhmän eläkejärjestelmän mukaiseen eläkeikään. Toimikausi voi päättyä sitä ennen, jos ao. henkilö pyytää eroa tehtävästä tai hänet siitä vapautetaan.

 

 

 

 

Johtokunnan tehtävät

Johtokunnan tehtävänä on keskusyhteisön ja sen konsernin toiminnan johtaminen osuuskuntalain, muun lainsäädännön, viranomaismääräysten ja keskusyhteisön sääntöjen mukaan. Johtokunnan on edistettävä huolellisesti OP Ryhmän, sen keskusyhteisön ja sen konsernin etua. Johtokunnan tehtävät koostuvat johtokunnan roolin mukaisesti OP Ryhmän ohjaukseen, keskusyhteisökonsernin johtamiseen ja keskusyhteisökonsernin emoyrityksen (keskusyhteisö) johtamiseen ja hallintoon liittyvistä tehtävistä.

Ryhmän ohjaukseen liittyen johtokunnan tehtävänä on:

  • ohjata yhteenliittymän toimintaa ja antaa siihen kuuluville jäsenluottolaitoksille ohjeita niiden maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi niiden riskien hallinnasta, luotettavasta hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta sekä ohjeita yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamiseksi yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa
  • valvoa, että yhteenliittymään kuuluvat yritykset toimivat niiden taloudellista asemaa koskevien lakien ja asetusten, viranomaisten antamien määräysten, sääntöjensä ja yhtiöjärjestystensä sekä keskusyhteisön antamien ohjeiden mukaisesti
  • antaa talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain 4 luvussa tarkoitetut suostumukset siitä, että jäsenluottolaitokseen voidaan jättää soveltamatta laissa tarkemmin todettuja säännöksiä omien varojen vähimmäismäärästä, asiakasriskeistä, maksuvalmiudelle asetettavista vaatimuksista, luottoriskiä koskevien tietojen julkistamisesta sekä riskien laadullisesta hallinnasta, ellei johtokunta ole määräämissään rajoissa delegoinut näitä tehtäviä määräämiensä toimielinten tai toimihenkilöiden tehtäväksi
  • OP Ryhmän ohjaaminen ja ryhmästrategian toimeenpano hallintoneuvoston tekemien linjausten mukaisesti
  • tehdä hallintoneuvostolle esitys OP Ryhmän strategiasta sekä toiminnallista ja taloudellisista tavoitteista
  • valmistella vuosisuunnitelma ja esittää se hallintoneuvoston vahvistettavaksi
  • laatia talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa tarkoitettu yhdistelty tilinpäätös
  • päättää merkittävistä investoinneista, ellei johtokunta ole määräämissään rajoissa delegoinut päätöksentekovaltaa määräämiensä toimielinten tai toimihenkilöiden tehtäväksi
  • vahvistaa OP Ryhmän riskienhallintatoimikunnan ja luottoriskitoimikunnan työjärjestykset sekä nimittää niiden jäsenet
 

Keskusyhteisökonsernin johtamisen osalta johtokunta koko konsernin hallituksena linjaa ne asiat, jotka on määritelty tytäryhtiöiden hallitusten työjärjestyksissä. Johtokunnalla on koko keskusyhteisökonsernin operatiivinen johtamisvastuu. Keskusyhteisökonsernin johtamiseen liittyen johtokunta muun muassa:

Käsittelee ja linjaa

  • konsernin riskipolitiikan sekä riskien ja vakavaraisuuden ja tasehallinnan politiikat ja näihin liittyvät keskeiset ohjeet
  • konsernin politiikat, jotka liittyvät varainhankintaan, pääoman määrään ja sijoituksiin
  • tytäryhtiöiden osinkopolitiikan periaatteet ja linjaukset osinkojen tasosta
  • jäsenpankkien palveluhinnaston periaatteet
  • strategisesti tai taloudellisesti merkittävien konserniyhtiöiden toimintaan vaikuttavien investointien tai yritysostojen, -myyntien tai -järjestelyiden toteuttamista
  • konsernin henkilöstöpolitiikan, (ml. palkkauksen ja palkitsemisen ja muiden työsuhde-etujen periaatteet) hallintoneuvoston tai sen valiokuntien tarkemmin tekemien linjausten mukaisesti
  • ryhmästrategian toteutusta keskusyhteisökonsernissa sekä valvoo sen toteutumista
  • konsernin viestintä- ja brändinhallintapolitiikan ja niihin liittyvät keskeiset periaatteet
  • konsernin ulkoistuspolitiikan ja ulkoistamisen periaatteet
  • konsernin ICT-arkkitehtuuripolitiikan ja ICT-politiikan
  • vuosittaisen liiketoimintasuunnitelman sekä valvoo sen toteumista
  • periaatteet ja menettelytavat, joilla konsernin yhtiöiden johtamisesta vastaavien henkilöiden luotettavuutta, sopivuutta ja ammattitaitoa varmistetaan
  • tytäryhtiöiden toimitusjohtajan ja tämän sijaisen valintaa ja vapauttamista sekä näiden palkka- ja muiden etujen ja toimisuhteen ehtojen määräytymistä, mikäli asiasta päättäminen ja linjaaminen eivät kuulu hallintoneuvoston palkitsemisvaliokunnan tehtäviin
  • compliance-politiikan ja compliance-toiminnan keskeiset periaatteet
  • konsernin yhtiöiden organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän
  • sisäisen valvonnan kuvauksen ja sisäisen valvonnan toimivuuden riittävyyden valvontaa yhtiöissä

Vahvistaa


  • keskusyhteisökonsernin pankkiliiketoiminnan rahoitusjohdon tehtävänkuvauksen sekä sen jäsenet
  • Underwriting-johdon tehtävänkuvauksen sekä sen jäsenet
  • keskusyhteisökonsernin johtamis- ja päätöksentekojärjestelmän

Antaa lausunnon

  • ICAAP-raportista sekä riski- ja vakavaraisuusarvioista (ORSA)
  • vastuuvelan laskuperusteiden merkittävistä muutoksista kuten diskonttokoron muutoksista
  • tasoitusmäärän laskuperusteista ja niiden muutoksista

Keskusyhteisön johtamiseen ja hallintoon liittyen johtokunnan tehtävänä on mm:

  • valmistella hallintoneuvoston ja sen valiokuntien kokousten esityslistat sekä tehdä hallintoneuvostolle esitys mm.
    • keskusyhteisön ja keskusyhteisökonsernin toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista
    • keskusyhteisön ja keskusyhteisökonsernin toimintaan liittyvistä tärkeistä ja laajakantoisista ryhmän etua, oikeutta ja kehittämistä koskevista asioista osuuskunnan kokouksen koolle kutsumiseksi
  • huolehtia osuuskunnan kokouksen ja hallintoneuvoston päätösten toimeenpanosta
  • päättää keskusyhteisön ja sen konserniin kuuluvien yritysten palkitsemisjärjestelmien perusperiaatteista siltä osin kuin niistä päättäminen ei kuulu hallintoneuvoston tehtäviin
  • vahvistaa keskusyhteisön organisaatio, ottaa ja erottaa keskusyhteisön toimintaa varten tarpeelliset toimihenkilöt, määrätä heidän palkkaetunsa ja vahvistaa tarpeellisilta osin tällaisten toimihenkilöiden työnjako, ellei johtokunta ole määräämissään rajoissa delegoinut päätöksentekoa määräämilleen toimihenkilöille
  • päättää keskusyhteisön yritysostoista, -myynneistä tai –järjestelyistä, elleivät ne merkittävyytensä vuoksi kuulu hallintoneuvoston päätettäväksi
  • päättää keskusyhteisön rahoituksesta ja sen ehdoista
  • laatia hallintoneuvoston lausuntoa varten keskusyhteisön tilinpäätös ja toimintakertomus.

Lisäksi johtokunnan tulee arvioida ja valvoa konsernin vakavaraisuuden hallinnan tarkoituksenmukaisuutta, kattavuutta ja luotettavuutta, päättää raportoinnista, jolla johtokunta seuraa konsernin ja tytäryhtiöiden liiketoimintaa, riskinottokykyä ja riskitilannetta sekä sisäistä valvontaa.

 

Johtokunnan kokouskäytäntö ja päätöksenteko

Johtokunta päättää sille kuuluvista asioista johtokunnan kokouksessa. Johtokunnan kokous voidaan pitää myös puhelimitse tai muita viestintäkanavia käyttäen, mikäli asian kiireellisyys tai muu vastaava syy sitä vaatii. Johtokunnan jäsenille tulee varata päätöksenteon aikana mahdollisuus keskinäiseen yhteydenpitoon.

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Kokoukset pidetään pääsääntöisesti viikoittain. Kokouksiin osallistuvat johtokunnan varsinaiset jäsenet ja varajäsenet. OP Ryhmän tarkastusjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus johtokunnan kokouksissa. Johtokunnan kokoukseen voi osallistua myös muu henkilö, jonka läsnäolo on käsiteltävänä olevan asian vuoksi tarpeellista.

Kokouksissa käsiteltävät asiat ja keskeinen kokousmateriaali toimitetaan johtokunnan jäsenille tutustuttavaksi riittävän hyvissä ajoin ennen kokousta.

Johtokunnassa käsiteltävät asiat esittelee kukin johtokunnan jäsen ja varajäsen. Hän voi käyttää esittelyssä avustajanaan myös henkilökuntaan kuuluvaa tai muuta asiantuntijaa. Esitykset annetaan kirjallisina. Kukin johtokunnan jäsen ja varajäsen vastaa oman vastuualueensa osalta johtokunnan päätösten toimeenpanosta ja valvoo niiden toteutusta. Johtokunnan päätöskokouksista pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään läsnäolijat ja tehdyt päätökset sekä mahdolliset eriävät mielipiteet. Pöytäkirjan laatii johtokunnan valitsema sihteeri. Pöytäkirja hyväksytään johtokunnan seuraavassa kokouksessa ja sen allekirjoittavat sihteerin lisäksi kokouksessa läsnä olleet johtokunnan jäsenet ja varajäsenet. Pöytäkirjat numeroidaan juoksevasti kalenterivuosittain.

Johtokunta vastaa kollektiivisesti niistä asioista, joista se yhteisesti kokouksissaan päättää. Lisäksi johtokunnan jäsenillä ja varajäsenillä on operatiivinen vastuu heille erikseen määritellyistä vastuualueista ja organisatorisista kokonaisuuksista.

Johtokunnan jäsenen tulee lisäksi antaa yhtiölle riittävät tiedot hänen luotettavuutensa, sopivuutensa ja ammattitaitonsa sekä riippumattomuutensa arvioimiseksi sekä ilmoittaa tiedoissa tapahtuvista muutoksista.

Johtokunta laatii itselleen vuosittain toimintasuunnitelman. Suunnitelmaan sisältyy kokousaikataulu ja kokouksissa käsiteltävät tärkeimmät asiat. Johtokunta arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan itsearviointina vuosittain.

Johtokunnan toiminta 2016

Johtokunta kokoontui vuoden 2016 aikana 49 kertaa. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 96 prosenttia.

Johtokunta käsitteli vuoden aika kokouksissaan muun muassa seuraavia asioita:

  • OP 2016 -strategiaa ja sen läpivientiprosessia
  • OP 2016 -strategian toimeenpanoa ja strategisia hankkeita
  • OP Helsinki -hanketta
  • #Suominousuun-avauksia
  • Valvojan (EKP ja Fiva) tarkastuksia ja niihin annettuja vastineita
  • Digitalisoinnin mahdollisuuksia ja uhkia (osana strategiatyötä)
  • Terveys- ja hyvinvointipalveluita
  • Uusien liiketoimintojen hankkeita
  • Sääntelyn mukanaan tuomia muutostarpeita

Johtokunta käsitteli kokouksissaan myös muun muassa vuosisuunnitelman, riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan periaatteet ja riskipolitiikat sekä seurasi säännöllisesti OP Ryhmän, keskusyhteisökonsernin ja liiketoimintojen tulosta, vakavaraisuutta ja riskiasemaa. Johtokunta seurasi myös keskeisiä toimenpiteitä ja tavoitteiden saavuttamista. Kokouksissa käsiteltiin lisäksi markkinoihin, kilpailuympäristöön ja sääntelyyn liittyviä keskeisiä asioita ja arvioitiin niissä tapahtuvien muutosten vaikutusta OP Ryhmän toimintaan.

Osana johtokunnan normaalia toimintaa se muun muassa käsitteli myös kaikki vuoden 2016 aikana tehdyt tarkastuskertomukset ja muut sisäiseen ja ulkoiseen valvontaan liittyvät keskeiset asiat. Johtokunta kävi vuoden aikana säännöllisesti läpi suuret hankinnat ja projektit. Osaamisen kehittämiseen ja palkitsemiseen liittyviä asioita käsiteltiin ja arvioitiin laajasti ja säännöllisesti.

Lisäksi johtokunta kehitti omaa toimintaansa muun muassa pitämällä kaksi kahden päivän mittaista suunnittelupäivää. OP Ryhmän HR-johtaja, johtokunnan varajäsen Outi Taivaisesta tuli johtokunnan jäsen 1.4.2016 alkaen. OP Ryhmän lakiasiainjohtaja, johtokunnan varajäsen Markku Koponen erosi tehtävästään 31.12.2016.

 

Johtokunnan valiokunnat

Johtokunta on perustanut neljä valiokuntaa, joiden työjärjestykset se on vahvistanut. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan johtokunta tekee päätökset valiokuntien valmistelun pohjalta.

 

 

HR-valiokunta

Keskusyhteisön johtokunta vahvistaa HR-valiokunnan kokoonpanon ja valitsee valiokunnan jäsenet. Valiokunnan puheenjohtajana toimii johtokunnan puheenjohtaja. Muut jäsenet ovat johtokunnan jäseninä toimivat OP Ryhmän henkilöstöjohtaja, ryhmäpalveluiden johtaja sekä vuoden kiertävissä jaksoissa yksi liiketoimintasegmenttien johtajana toimivista johtokunnan jäsenistä. Valiokunnan jäsenillä tulee olla riittävä OP Ryhmän ja keskusyhteisökonsernin toiminnan sekä HR-asioiden tuntemus.

HR-valiokunnan tehtävänä on tukea johtokuntaa keskusyhteisökonsernin henkilöstöjohtamisen ohjaamisessa vahvistettujen toimintaperiaatteiden ja päätösten mukaisesti. Valiokunnan tehtävänä on avustaa johtokuntaa varmistumaan siitä, että henkilöstöjohtaminen tukee keskusyhteisökonsernin liiketoimintatavoitteiden saavuttamista henkilöstöjohtamisen menetelmien, prosessien ja näitä tukevien järjestelmien avulla.

Valiokunnan tehtävänä on myös valvoa, että keskusyhteisökonserni noudattaa toiminnassaan sovittuja ja päätettyjä henkilöstöjohtamisen linjauksia.

HR-valiokunnan toiminta vuonna 2016

HR-valiokunta kokoontui vuoden 2016 aikana 10 kertaa. Valiokunnan jäseninä olivat pääjohtaja, ryhmäpalveluiden johtaja, henkilöstöjohtaja sekä varallisuudenhoidon liiketoimintajohtaja.

Kehittämisvaliokunta

Keskusyhteisön johtokunta vahvistaa kehittämisvaliokunnan kokoonpanon ja valitsee valiokunnan jäsenet. Valiokunnan puheenjohtajana toimii johtokunnan varapuheenjohtaja. Muut jäsenet ovat pankkiliiketoiminnasta vastaava johtaja, varallisuudenhoitoliiketoiminnasta vastaava johtaja, vakuutusliiketoiminnasta vastaava johtaja, digitaalisesta liiketoiminnasta ja uusista liiketoiminnoista vastaava johtaja ja ryhmäohjauksesta vastaava johtaja. Valiokunnan jäsenillä tulee olla riittävä OP Ryhmän ja keskusyhteisön sekä kehittämistoiminnan tuntemus.

Kehittämisvaliokunnan tehtävänä on tukea johtokuntaa ryhmätasoisen kehittämisen ohjaamisessa ja johtamisessa. Keskusyhteisön johtokunta vahvistaa OP Ryhmän kehittämisen määrän vuositasolla ja päälinjaukset kehittämispanosten kohdentamiselle. Kehittämisvaliokunta määrittää johtokunnan linjausten pohjalta kehittämisen painopisteet ja jakaa kehittämispanokset kehityssuunnitelmille. Valiokunta ohjaa kehityssuunnitelmien ja niistä syntyvien kehityssalkkujen välistä priorisointia OP Ryhmän strategian ja siitä johdettujen tavoitteiden toteuttamiseksi.

Kehittämisvaliokunnan toiminta vuonna 2016

Kehittämisvaliokunta kokoontui vuoden 2016 aikana yhteensä 17 kertaa. Ryhmän kehittämispanosten allokaatiota käsiteltiin pidemmissä kokouksissa neljä kertaa vuoden aikana: kevään kokouksissa huhti–toukokuussa käytiin läpi salkkujen nykyisiä suunnitelmia ja läpivientikykyä ja syksyn kokouksissa syys–lokakuussa keskityttiin uuden strategian tärkeimpien edellytysten tunnistamiseen ja tarvittavien muutosten käynnistämiseen vuonna 2017.

 

Ohjaus- ja compliancevaliokunta

OP Osuuskunnan johtokunta vahvistaa ohjaus- ja compliancevaliokunnan kokoonpanon ja valitsee valiokunnan jäsenet. Valiokunnan puheenjohtajana toimii johtokunnan puheenjohtaja. Muut jäsenet ovat ryhmäohjauksesta vastaava johtokunnan jäsen ja ryhmän riskienhallinnasta vastaava johtokunnan jäsen. Puheenjohtajan ollessa estyneenä, valiokunnan jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan kokoukseen.

Valiokunnan tehtävänä on tukea johtokuntaa keskusyhteisön suorittaman keskusyhteisökonsernin ja osuuspankkien ohjauksen ja valvonnan toimeenpanossa OP Osuuskunnan hallintoneuvoston tekemien linjausten mukaisesti. Valiokunta tekee päätöksiä johtokunnan sille delegoimista asioista.

Ohjaus- ja compliancevaliokunnan toiminta vuonna 2016

Ohjaus- ja compliancevaliokunta kokoontui vuoden 2016 aikana yhteensä 12 kertaa. Valiokunta käsitteli kokouksissaan säännöllisesti muun muassa osuuspankkien riskiluokitteluun ja pankkikohtaiseen ohjaukseen sekä rakennekehitykseen ja ongelmatilanteisiin liittyviä asiakokonaisuuksia. Lisäksi valiokunnassa oli esillä osuuspankkien tarkastuksiin, ohjaukseen ja ryhmäyhteneväisyyteen sekä Kaikki mukaan -linjauksiin liittyviä selvityksiä. Valiokunnalle annettiin säännöllisesti raportti siirtyvien osuuspankkien siirtoprojektin etenemisestä. Valiokunnan tehtävän laajennettua työjärjestyksen muutoksen jälkeen koskemaan myös keskusyhteisökonsernin ohjausta ja valvontaa valiokunta käsittelee säännöllisesti ryhmätasoisen riskienhallinnan prosessit, laadulliset riskit ja sisäisen valvonnan havainnot -analyysin.

Tase- ja riskienhallintavaliokunta

Keskusyhteisön johtokunta vahvistaa tase- ja riskienhallintavaliokunnan kokoonpanon ja valitsee valiokunnan jäsenet. Valiokunnan puheenjohtajana toimii johtokunnan puheenjohtaja. Muut jäsenet ovat johtokunnan jäseninä toimivat OP Ryhmän talousjohtaja, riskienhallintajohtaja, pankkitoiminnasta vastaava johtaja ja ryhmäohjauksesta vastaava johtaja. Valiokunnan jäsenillä tulee olla riittävä ryhmän ja keskusyhteisökonsernin toiminnan sekä vakavaraisuuden hallinnan ja tase- ja riskienhallinnan tuntemus.

Tase- ja riskienhallintavaliokunnan tehtävänä on tukea johtokuntaa ryhmän riskinkantokyvyn ja riskinottohalun ohjaamisessa ja johtamisessa hallintoneuvostossa vahvistettujen toimintaperiaatteiden ja päätösten mukaisesti. Valiokunnan tehtävänä on myös avustaa johtokuntaa varmistumaan siitä, että keskusyhteisöllä ja sen konsernilla on sen toiminnan kattavat riittävät vakavaraisuuden- ja riskienhallintajärjestelmät. Valiokunnan tehtävänä on myös valvoa, että keskusyhteisö ja sen konserni ja koko OP Ryhmä eivät toiminnassaan ota niin suuria riskejä, että niistä voisi aiheutua olennaista vaaraa keskusyhteisön, sen konsernin ja koko ryhmän vakavaraisuudelle, maksuvalmiudelle ja kannattavuudelle.

Valiokunta tekee päätöksiä työjärjestykseen sisältyvistä ja johtokunnan sille delegoimista asioista. Valiokunta käsittelee lisäksi johtokunnan päätettäväksi tulevia asioita, johtokunnalle tiedoksi annettavia asioita sekä valiokunnan vastuulla olevia muita asioita.

Tase- ja riskienhallintavaliokunnan toiminta vuonna 2016

Tase- ja riskienhallintavaliokunta kokoontui vuoden 2016 aikana 13 kertaa.

 

Keskusyhteisökonsernin johtoryhmä

Keskusyhteisökonsernissa ei ole erillistä konsernin johtoryhmää, vaan tätä tehtävää hoitaa keskusyhteisön johtokunta.

 

 

 

 

 

 

Johtamisjärjestelmä
 

Arvot ja eettisen ohjeistuksen rooli

OP Ryhmälle on määritelty toimintaa ohjaavat arvot, jotka omalta osaltaan toimivat myös eettisenä ohjeistuksena. Konsernin arvot ovat ihmisläheisyys, vastuullisuus ja yhdessä menestyminen. OP Ryhmä soveltaa toiminnassaan myös hyvän liiketavan periaatteita. Hyvän liiketavan periaatteet antavat eettisen perustan, jonka mukaisesti kaikkien OP Ryhmässä työskentelevien ja hallinnossa vaikuttavien tulee toimia. Eettistä toimintaa ohjaavat lisäksi eturistiriitatilanteiden hallintaa tukevat periaatteet ja ohjeet, joiden ajantasaisuus varmistetaan vuosittain.

Sanotut periaatteet sisältävät lähempiä määräyksiä ja ohjeita muun muassa eturistiriitatilanteiden tunnistamisesta ja hallinnasta, hyvän tavan noudattamisesta, liiketoimintaan liittyvien vastikkeettomien suoritusten vastaanottamisesta, johdon ja henkilökunnan sidonnaisuuksista ja sivutoimista, omista ja lähipiirin liiketoimista ja päätöksistä sekä toimenpiteistä eturistiriitatilanteessa.

OP Ryhmän arvot on esitetty lähemmin OP Ryhmän internetsivuilla.

 

OP Osuuskunnan rakenne ja johtamisjärjestelmä

Hallintoneuvosto vahvistaa keskusyhteisön johtokunnan jäsenten välisen työnjaon. Johtokunta puolestaan vahvistaa keskusyhteisön toimintaorganisaation. Toiminnallinen ja juridinen päätöksenteko yhdistyvät keskusyhteisön johtokunnassa, jonka ohjaus- ja valvontavastuu kohdistuu koko konserniin.

 

 

Keskusyhteisökonsernin johtamisjärjestelmä
ja keskusyhteisön tytäryhtiöt

Koko konsernissa päätökset tehdään mahdollisimman laajasti konsernipäätöksinä keskusyhteisön johtokunnassa. Tytäryhtiöiden hallitukset käsittelevät niitä koskevat asiat lähtökohtaisesti keskusyhteisön johtokunnan joko linjattua asiat tai kuultuaan käsiteltävistä asioista keskusyhteisön johtokuntaa.

Keskusyhteisön johtokunta päättää tytäryhtiön hallituksen jäseneksi esitettävistä henkilöistä, jonka jälkeen hallitus valitaan yhtiöjärjestyksen ja kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön määrittelemällä tavalla. Tytäryhtiöiden hallitukset koostuvat lähtökohtaisesti keskusyhteisön johtokunnan jäsenistä. Hallitusten jäsenillä tulee olla riittävä taloudellisten asioiden ja yhtiön liiketoiminnan tuntemus tai tehtävän edellyttämä muu pätevyys sekä mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen.

Tytäryhtiöiden hallitusten työjärjestyksissä kuvataan ne tehtävät, joita kussakin hallituksessa tehdään ja toteutetaan. Hallitukset laativat vuosittain myös toimintasuunnitelman, josta ilmenee kokousaikataulu sekä kussakin kokouksessa käsiteltävät tärkeimmät asiat. Hallitukset arvioivat toimintaansa ja työskentelytapojaan säännöllisesti.

Tytäryhtiön toimitusjohtajan operatiivinen esimies on tytäryhtiön hallituksen puheenjohtaja.

 

 

 
Merkittävien tytäryhtiöiden hallitukset ja toimitusjohtajat vuonna 2016

Yhtiö Hallitus Toimitusjohtaja
OP Yrityspankki Oyj Karhinen Reijo, puheenjohtaja Pölönen Jouko

Luhtala Harri

Himanen Jari (15.3.2016 alkaen)

Palmén Erik (15.3.2016 asti)

Vepsäläinen Tony
Helsingin Seudun Osuuspankki Karhinen Reijo, puheenjohtaja Pölönen Jouko

Luhtala Harri

Vepsäläinen Tony
OP-Asuntoluottopankki Oyj Luhtala Harri, puheenjohtaja Iloniemi Lauri

Hirvinen Hanno

Ronkanen-Minogue Elina
OP-Korttiyhtiö Oyj Huttunen Jussi, puheenjohtaja Patovirta Kai

Jaatinen Hannu

Pölönen Jouko
OP Vakuutus Oy Karhinen Reijo, puheenjohtaja Lehtilä Olli

Luhtala Harri

Himanen Jari (24.2.2016 alkaen)

Erik Palmén (24.2.2016 asti)

Vepsäläinen Tony
OP Varainhoito Oy Karhinen Reijo, puheenjohtaja Alameri Karri

Luhtala Harri

Himanen Jari (14.3.2016 alkaen)

Erik Palmén (14.3.2016 asti)

Vepsäläinen Tony
OP-Henkivakuutus Oy Alameri Karri, puheenjohtaja Kuisma Jarmo

Luhtala Harri

Himanen Jari (24.2.2016 alkaen)

Erik Palmén (24.2.2016 asti)
OP-Rahastoyhtiö Oy Jormalainen Sami, puheenjohtaja Saariaho Kalle

Kuisma Jarmo

Vanha-Honko Vesa-Matti

 

 

 

Sisäinen ja ulkoinen valvonta
 

Sisäinen valvonta

Tehokas ja luotettava sisäinen valvonta muodostaa perustan terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden noudattamiselle.

Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan organisaation sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joilla varmistetaan, että strategiassa asetetut tavoitteet saavutetaan, resursseja käytetään taloudellisesti ja johtamisen tukena käytettävä informaatio on luotettavaa. Lisäksi sisäinen valvonta varmistaa, että riskienhallinta, asiakasvarojen säilyttäminen ja omaisuuden suoja on riittävästi järjestetty. Myös sääntelyn ja vahvistettujen eettisten periaatteiden noudattamista varmistetaan sisäisellä valvonnalla.

Sisäisen valvonnan periaatteet OP Ryhmässä vahvistaa keskusyhteisön hallintoneuvosto.

Sisäisen valvonnan toimenpiteet kohdistuvat kaikkeen toimintaan ja ne kattavat kaikki OP Ryhmän yhteisöt ja toimipaikat. Toimenpiteiden määrittelyssä huomioidaan toiminnan luonne ja laajuus sekä tarvittaessa myös kansainväliseen toimintaan liittyvät erityispiirteet. Sisäistä valvontaa toteutetaan kaikilla organisaatiotasoilla. Ensisijainen ja laajamittaisin sisäinen valvonta toteutetaan operatiivisessa liiketoiminnassa, jossa sisäinen valvonta on jatkuvaa toimintaa ja osa päivittäisiä rutiineja.

Sisäistä valvontaa täydentää OP Ryhmän palveluksessa olevien mahdollisuus ilmoittaa riippumattoman kanavan kautta säännösten ja määräysten epäillystä rikkomisesta (whistle blowing).

Sisäisen valvonnan vastuut ja organisointi

OP Ryhmän yhteisöjen hallitusten tehtävänä on huolehtia siitä, että sisäinen valvonta on järjestetty asianmukaisesti ja siinä on otettu huomioon ryhmätasoiset sisäisen valvonnan periaatteet ja niitä täydentävä keskusyhteisön ohjeistus. Kunkin yhteisön toimitusjohtajan ja toimivan johdon vastuulla on huolehtia sisäisen valvonnan käytännön toimenpiteiden toteutumisesta sekä siitä, että työtehtävät on asianmukaisesti eriytetty.

Ryhmän yhteisöjä avustavat sisäisen valvonnan toimivuuden varmistamisessa Compliance-toiminnon, Riskienhallinnan ja Talous ja Treasuryn keskitetyt toiminnot. Sisäisen valvonnan toimivuuden varmistamisessa avustavat lisäksi Sisäinen tarkastus ja erityisesti taloudellisten tietojen oikeellisuuden varmistamisessa myös ulkoiset tilintarkastajat.

Sisäinen valvonta 2016

Toiminnan johtamista tuetaan sisäisellä ohjeistuksella ja ohjeistuksen noudattamista valvotaan jatkuvasti. Vuoden 2016 aikana ryhmätasoisen sisäisen valvonnan ohjeistuksen ajantasaisuus on tarkistettu ja ohjeistusta on päivitetty sekä menettelytapoihin liittyvää ohjeistusta on kehitetty.

Erityisesti keskusyhteisön hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnalla on merkittävä rooli sisäisen valvonnan toimivuuden ja toiminnan sääntelynmukaisuuden varmistamisessa ja sille raportoidaan säännöllisesti sisäisessä valvonnassa tehdyistä havainnoista, liiketoiminnalle annetuista suosituksista sekä suositusten toteuttamisen etenemisestä.

 

Sisäinen tarkastus

Sisäinen tarkastus vastaa ryhmätasoisesta sisäisen tarkastuksen suorittamisesta OP Ryhmässä. Sisäisen tarkastuksen suorittama tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi-, varmistus- sekä konsultointitoimintaa. Sisäinen tarkastus tukee OP Ryhmää sen tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja hallintoprosessien tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen.

Tarkastukset toteutetaan hyvää sisäistä tarkastustapaa noudattaen. Hyvää tarkastustapaa ja sisäisen toiminnan riippumattomuutta ja objektiivisuutta linjaavat muun muassa sisäistä tarkastusta koskevat The Institute of Internal Auditorsin sekä tietojärjestelmätarkastusta koskevat Information Systems Audit and Control Associationin julkaisemat ammattistandardit sekä eettiset säännöt. Tarkastuksen toiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja raportointi ovat riippumatonta. Sisäisen tarkastuksen toiminnan ulkoinen laadun arviointi suoritetaan viiden vuoden välein. Sisäinen tarkastus raportoi tarkastuksista keskusyhteisön hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnalle. Sisäisellä tarkastuksella ei ole operatiivista vastuuta tai valtuuksia tarkastettavista toiminnoista.

OP Osuuskunnan hallintoneuvosto vahvistaa OP Ryhmän sisäisen tarkastuksen toimintaperiaatteet. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta vahvistaa sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelman. Tarkastusjohtaja raportoi tarkastuksistaan ja niissä tehdyistä havainnoista säännöllisesti hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnalle. Lisäksi tarkastusjohtajan havaintoja käsitellään keskusyhteisön johtokunnassa.


Sisäinen tarkastus 2016

Keskusyhteisön hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan hyväksymä sisäisen tarkastuksen vuoden 2016 toimintasuunnitelma kattoi sekä keskusyhteisökonsernissa että osuuspankeissa tehtävät tarkastukset. Pääpaino tarkastuksissa on riskitekijöiden tunnistamisessa ja sisäisten valvonnan toimivuuden arvioinnissa tarkastettavissa prosesseissa. Sisäinen tarkastus suosittaa raporteissaan parannuksia havaittuihin epäkohtiin. Tarkastuksia on suoritettu toimintasuunnitelman mukaisesti ja raportoitu hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnalle, keskusyhteisökonsernin johtokunnalle, keskusyhteisökonsernin liiketoimintasegmenttien ja tiettyjen toimintojen johtoryhmille ja tytäryhtiöiden hallituksille sekä osuuspankkien tarkastusten osalta osuuspankkien johdolle.

Sisäinen tarkastus on seurannut juoksevasti puolivuosittain annettujen suositusten toteuttamista ja raportoinut seurannan havainnot säännöllisesti hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnalle ja keskusyhteisökonsernin johdolle.

 

Compliance

Compliance-riskin hallinta on osa sisäistä valvontaa ja luotettavaa hallintoa ja sellaisena kiinteä osa liiketoiminnan johtamista sekä yrityskulttuuria. Vastuu sääntelyn noudattamisesta ja noudattamisen valvonnasta OP Ryhmän yhteisöissä on ylimmällä ja toimivalla johdolla sekä kaikilla esimiehillä. Lisäksi jokainen OP Ryhmän yhteisöjen palveluksessa oleva henkilö vastaa omalta osaltaan sääntelyn noudattamisesta.

Compliance-toiminta avustaa ylintä ja toimivaa johtoa sekä liiketoimintaa säännösten noudattamattomuuteen liittyvän riskin hallinnassa, valvoo säännösten noudattamista sekä kehittää omalta osaltaan sisäistä valvontaa. Compliance-toiminnan ohjeistuksesta, neuvonnasta ja tuesta OP Ryhmässä vastaa keskusyhteisön riippumattomassa riskienhallinnassa sisäisen valvonnan tuki -osastolla toimiva Compliance-yksikkö. Osuuspankeissa on nimetyt compliance-vastaavat. Compliance-toiminnan ohjaus, tuki ja valvonta osuuspankeille toteutetaan pankeille nimettyjen compliance-vastaavien muodostaman yhteyshenkilöverkoston kautta. Osana keskusyhteisön Riskienhallintaa toimiva osuuspankkien operatiivisten riskien hallinnan ja compliance-tuki tukee compliance-tehtävien hoitamista osuuspankeissa.

Compliance-toiminnassa tehdyistä havainnosta raportoidaan säännöllisesti liiketoiminnolle, OP Osuuskunnan johtokunnalle sekä hallintoneuvoston riskienhallinta- ja tarkastusvaliokunnille.


Compliance vuonna 2016

Vuoden 2016 compliance-toiminnan riskiperusteiset painopistealueet olivat aikaisempien vuosien tapaan asiakkaan tuntemiseen liittyvän sääntelyn ja sijoituspalveluiden tarjontaan liittyvän lainsäädännön ja viranomaisohjeiden sekä niihin liittyvien ryhmätasoisten ohjeiden noudattamisen ja prosessien toimivuuden varmistaminen.

Myös compliancen neuvontatoiminnassa ja liiketoiminnalle annettavassa tuessa keskityttiin asiakkaan tuntemisen ja sijoituspalveluihin liittyvän sääntelyn noudattamisessa esiin nousseiden ongelmien ratkaisemiseen. Samaa riskiperusteista priorisointia noudatettiin myös liiketoiminnan kouluttamiseen liittyvän tuen antamisessa. Koulutuksella tuetaan myös ryhmä- ja yhteisökohtaisen ohjeistuksen tuntemista.

Vuoden 2016 aikana laadittiin OP Ryhmän rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämistä koskevaa riskiarviota. Lisäksi valmisteltiin uutta järjestelmätuettua sisäisen valvonnan työkalua, joka mahdollistaa ryhmätasoisen esimiesvalvonnan tehtävien toteuttamisen valvonnan. Tulevien sääntelymuutosten ja niihin valmistautumisen seurantaa kehitettiin. Tavoitteena oli parantaa liiketoiminnan edellytyksiä valmistautua tuleviin sääntelymuutoksiin ja varmistaa, että muutosten edellyttämät toimenpiteet toteutetaan liiketoiminnoissa ennen sääntelyn voimaantuloa. Erityistä huomiota kiinnitettiin EU:n tietosuoja-asetukseen, 4. rahanpesudirektiivin implementointiin kansalliseen lainsäädäntöön sekä MiFID II -valmistautumisen etenemiseen.

Compliance-toiminnasta ja valvontahavainnoista raportoitiin ryhmäohjeistuksen mukaisesti säännöllisesti sekä yhteisöjen että ryhmän ylimmälle ja toimivalle johdolle.

 

Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta

OP Ryhmän perustehtävä ja arvot sekä strategiset ja taloudelliset tavoitteet muodostavat riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan perustan. Strategia linjaa ryhmän riskinottohalukkuuden ja riskienhallinnan painopisteet, joilla osaltaan varmistetaan strategian toteutuminen. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista valvomalla, että otetut riskit ovat oikeassa suhteessa riskinottokykyyn.

Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta on osa sisäistä valvontaa. Sen tavoitteena on turvata OP Ryhmän ja sen yhteisöjen riskinottokyky ja maksuvalmius ja varmistaa siten toiminnan jatkuvuus. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta on integroitu kiinteäksi osaksi ryhmän liiketoimintaa ja sen johtamista.

Riskinottokantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta ja likviditeetistä.

OP Ryhmän merkittävimpiä liiketoiminnan riskejä ovat luottoriskit, markkinariskit, likviditeettiriskit, vakuutusriskit, keskittymäriskit sekä kaikkeen liiketoimintaan liittyvät strategiset riskit, maineriski ja operatiiviset riskit ml. compliance-riskit sekä maineriski. OP Ryhmän suhtautu-minen riskinottoon on maltillinen.

Keskusyhteisön hallintoneuvoston hyväksymät OP Ryhmän riskinotto- ja riskitoleranssijärjestelmän periaatteet linjaavat, miten ryhmän riskinottoa ohjataan, rajataan ja valvotaan sekä miten riskien- ja vakavaraisuudenhallintaprosessi järjestetään.




Riskien- ja vakavaraisuudenhallintaprosessi sisältää:

 

  • riskien tunnistamisen, mittaamisen, arvioinnin ja rajaamisen
  • eri riskilajien ja liiketoimintojen edellyttämän pääoma- ja likviditeettitarpeen määrittämisen luotettavasti ja riippumattomasti
  • pääoman ja likviditeetin kohdentamisen suunnitelmallisesti liiketoimintasegmenteittäin nykyisen ja suunnitellun riskinoton mukaan

OP Ryhmän riskipolitiikassa keskusyhteisön johtokunta vahvistaa vuosittain ryhmän liiketoimintasegmenttien ja yhteisöjen noudatettavaksi ne riskienhallinnalliset linjaukset, toimenpiteet, tavoitteet, limiitit ja valvontarajat, joilla liiketoimintaa ohjataan ryhmän strategiassa ja riskitoleranssijärjestelmän periaatteissa vahvistettujen linjausten toteuttamiseksi.

Keskusyhteisön hallintoneuvoston vuosittain vahvistamilla riskilimiiteillä turvataan se, ettei OP Ryhmä toiminnassaan ota niin suurta riskiä, että se vaarantaisi ryhmän vakavaraisuuden, kannattavuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Keskusyhteisön johtokunta vahvistaa vuosittain keskusyhteisökonsernin yhteisöille limiitit ja osuuspankeille valvontarajat, jotka johdetaan ryhmän limiiteistä.

Riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan kolme puolustuslinjaa

Ryhmän riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan organisointi ja vastuut rakentuvat kolmen puolustuslinjan varaan.

 

 

 

 

 

 

Ensimmäisen puolustuslinjan muodostaa liiketoiminnan ja muun operatiivisen toiminnan yhteydessä toimiva riskienhallinta. Se valvoo riskipäätöksiä ja huolehtii riskiaseman ja riskinottokyvyn riittävästä yhteisötasoisesta seurannasta. Riskienhallinta sisältyy liiketoimintamalleihin ja prosesseihin.

Toisena puolustuslinjana toimii keskusyhteisöön keskitetty, operatiivisesta liiketoimintaorganisaatiosta riippumaton riskienhallinta. Se omistaa ryhmän riskienhallintakehikon valvoo riskipäätösprosessia ja vastaa ryhmän konsolidoidun riskiaseman ja riskinottokyvyn seurannasta.

Kolmas puolustuslinja on keskitetty sisäinen tarkastus. Se tarkastaa ja arvioi sekä ryhmän riskienhallintakehikon että sen soveltamisen keskusyhteisöissä ja ryhmän muissa yhteisöissä.

Riskienhallinta 2016

Keskusyhteisön riskienhallinnassa on seurattu vuoden 2016 aikana ulkoisen sääntelyn kehitystä ja jatkettu varautumista sääntelymuutoksiin. Merkittäviä muutoksia olivat muun muassa vuoden 2016 alusta voimaan tulleet vakuutusyhtiöitä koskeva yleiseurooppalainen Solvenssi II -sääntely ja Euroopan pankkiviranomaisen (European Banking Authority, EBA) ohjeet luottolaitosten rahoitustaseen korkoriskin hallinnasta.

Riskienhallinnan arviointiprosesseja ja operatiivisia prosesseja on kehitetty edelleen varmistaen, että riskienhallinta on integroitu osaksi kaikkea liiketoimintaa. Lisäksi on uudistettu riskienhallinnan ohjeistusta, riskiraportointia ja riskien limitointia. Riskienhallinta on kehittänyt merkittävästi myös OP Ryhmän sisäisiä stressitestausmenetelmiä.

 

Ulkoinen valvonta

Tilintarkastus

OP Osuuskunnalla on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja tarkastaa myös talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain 9 §:ssä tarkoitetun yhdistellyn tilinpäätöksen.

Tilintarkastajan valitsee osuuskunnan kokous. Tilintarkastajan toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen osuuskunnan kokouksen päättyessä. OP Osuuskunnan hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta järjestää noin viiden vuoden välein (viimeksi vuoden 2011 lopussa) eri tilintarkastusyhteisöille tarjouskilpailun, jonka nojalla OP Osuuskunnan hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta esittää osuuskunnan kokoukselle valittavia tilintarkastajia.

Tilintarkastajan palkkio maksetaan laskun mukaan.

Tilintarkastajien tehtävänä on tarkastaa OP Ryhmän ja siihen kuuluvien yhteisöjen ja alakonsernien kirjanpitoa, tilinpäätöksiä ja hallintoa sen varmistamiseksi, että ryhmän ja siihen kuuluvien yhteisöjen ja hallintoelinten toiminta on lain mukaista ja että tilinpäätökset ovat laadittu voimassa olevien säädösten ja määräysten mukaisesti ja antavat osuuskunnan osuudenomistajille ja muille sidosryhmille oikeat ja riittävät tiedot ryhmän taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista. Lisäksi tilintarkastajat antavat säännöllisesti toimialaa koskevan erityissääntelyn perusteella muita lausuntoja. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta arvioi vuosittain tilintarkastajan toiminnan ja oheispalveluiden laatua sekä tilintarkastajien riippumattomuuden ja selvityksen oheispalveluista. Tilintarkastajat antavat osuuskunnan jäsenille vuosittain tilintarkastuskertomuksen, jossa he ottavat kantaa tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen. Lisäksi he laativat havainnoistaan tilintarkastusmuistioita, jotka toimitetaan aiheen mukaan tiedoksi OP Osuuskunnan johtokunnalle ja toimitusjohtajalle, hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnalle, riskienhallintajohtajalle, sisäiselle tarkastukselle ja Finanssivalvonnalle. Tilintarkastajat antavat tarvittaessa myös suullisia selontekoja edellä mainituille elimille.

Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta kuulee tilintarkastajaa käsiteltäessä ryhmän tilinpäätöstä ja osavuosikatsauksia sekä tilinpäätösperiaatteita. Tilintarkastajilla on lakiin perustuva velvoite ilmoittaa Finanssivalvonnalle seikoista tai päätöksistä, jotka vaarantavat toiminnan harjoittamisen ja toimilupaedellytysten olemassaolon tai johtavat tilintarkastuskertomuksessa muun kuin tilintarkastuslaissa tarkoitetun vakiomuotoisen lausunnon tai tilintarkastuslain 3 luvun 5 §:n 4 momentissa tarkoitetun huomautuksen antamiseen.

Tilintarkastus 2016

KHT-yhteisö KPMG Oy Ab on toiminut OP Osuuskunnan tilintarkastajana vuodesta 2002 alkaen ja KHT Raija-Leena Hankonen päävastuullisena tilintarkastajana vuodesta 2014 alkaen. OP Osuuskunta -konserniin eli keskusyhteisökonserniin kuuluvien yhteisöjen tilintarkastajana toimii KHT-yhteisö KPMG Oy Ab ja päävastuullisina tilintarkastajina KPMG Oy Ab:n nimeämät tilintarkastajat. OP Ryhmään kuuluvien jäsenpankkien tilintarkastajina toimii KPMG Oy Ab:n lisäksi muitakin tilintarkastusyhteisöjä ja KHT-tilintarkastajia.

Tilintarkastus on perustunut ennalta laadittuihin tarkastussuunnitelmiin. Erillisten yhtiöiden ja niiden konsernien lakisääteinen tilintarkastus käsittää yhteisön tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen sekä hallinnon tarkastuksen. Lakisääteisen tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja olivat saamiset asiakkailta, sijoitusomaisuus ja johdannaissopimukset, vakuutusvelka ja taloudelliseen raportointiin liittyvä kontrolliympäristö ja tietojärjestelmät. Osavuosikatsaukset ja tilinpäätöstiedotteet ovat tilintarkastamattomia.

OP Osuuskunta -konserni on käyttänyt KPMG Oy Ab:n neuvontapalveluita pääasiassa lainaohjelmien varmennuskirjeisiin, keskitetyistä palveluista annettuihin ISAE 3402 -varmennuksiin, keskusyhteisön rakennejärjestelyihin sekä veropalveluihin ja -neuvontaan.

Tilintarkastuspalkkiot lakisääteisestä tilintarkastuksesta perustuvat vuosisuunnitelmaan.

Tilintarkastajille maksetut palkkiot tilintarkastuksesta olivat 1,9 milj. € (2,2 milj. €), tilintarkastuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista toimeksiannoista 0,2 milj. € (0,3 milj.€), veroneuvonnasta 0,1 milj. € (0,0 milj. €) ja muista palveluista 0,7 milj. € (0,7 milj. €).

 

 

 

 

OP-yhteenliittymän valvonta

Yhteenliittymän muodostavat keskusyhteisönä toimiva OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset sekä niiden määräysvallassa olevat rahoituslaitokset ja palveluyritykset. Keskusyhteisö OP Osuuskunta ohjaa yhteenliittymän toimintaa ja antaa siihen kuuluville yrityksille ohjeita niiden maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi, riskienhallinnasta, luotettavasta hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta. Keskusyhteisö voi lisäksi vahvistaa jäsenluottolaitoksille yleisiä toimintaperiaatteita noudatettaviksi näiden yhteenliittymän kannalta merkittävässä toiminnassa.

OP Osuuskunta valvoo jäsenluottolaitosten toimintaa talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa tarkoitetulla tavalla.

Julkinen valvonta

OP Ryhmän luottolaitostoimintaa valvoo Euroopan keskuspankki. OP Ryhmään kuuluvia suomalaisia sijoituspalveluyrityksiä ja vakuutusyhtiöitä valvoo Finanssivalvonta siten kuin rahoitus- ja vakuutusmarkkinoita koskevassa lainsäädännössä on säädetty. OP Ryhmän toimintaa Virossa, Latviassa ja Liettuassa valvovat soveltuvin osin asianomaisten valtioiden valvontaviranomaiset.

 
 

 

Taloudellinen raportointiprosessi
 

OP Ryhmän talousjohtajan alaisuudessa toimivan taloushallinnon eri osat huolehtivat paitsi ulkoisen laskennan edellyttämien osavuosikatsausten ja vuositilinpäätösten laatimisesta OP Ryhmän ja ryhmään kuuluvien yhteisöjen osalta, myös johdon työvälineinä toimivien sisäisten laskelmien, kuten liiketoiminnan tuloksellisuutta kuvaavien kuukausiraporttien tuottamisesta. OP Ryhmän Control-toiminto tuottaa myös tulosennusteita ja analysoi toteutunutta kehitystä verrattuna ennusteisiin ja raportoi poikkeamista.

Tässä luvussa on kuvattu pääpiirteet siitä, miten OP Ryhmän sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimivat sen varmistamiseksi, että konsernin julkistamat taloudelliset raportit antavat olennaisesti oikeat tiedot yhtiön ja sen konsernin taloudesta. Luotettavan taloudellisen raportoinnin perustana ovat osakirjanpidoista ja OP Ryhmän yhtiöiden tiedoista oikein yhdistellyt ryhmätasoiset tiedot.

OP Ryhmän liiketoiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan OP Ryhmän kattavalla taloudellisella raportoinnilla ja riskiraportoinnilla sekä näiden säännöllisellä läpikäynnillä toimivan johdon ja OP Osuuskunnan johtokunnan kokouksissa. Taloudellisten raporttien toteumatietoja verrataan suunnitelmiin ja analysoidaan mahdolliset erot, minkä lisäksi arvioidaan kuluvan vuoden sekä pidemmän aikavälin tulosnäkymiä. Kuukausittainen johdon tulos- ja riskiraportti laaditaan joka kuukausi samoilla periaatteilla. Raporttia laadittaessa ja sitä läpikäytäessä varmennetaan tuloksen ja raportoinnin oikeellisuutta analysoimalla tulos- ja riskiasemaa sekä poikkeamia tavoitteista.

Ulkoinen raportointi perustuu muun muassa IFRS-standardeihin, osakeyhtiölakiin, luottolaitoslakiin, vakuutusyhtiölakiin, kirjanpitolakiin sekä Finanssivalvonnan standardeihin ja määräyksiin. OP Ryhmään kuuluvien yhtiöiden kirjanpidossa, tilinpäätöksessä ja konsernitilinpäätöksessä noudatetaan yhtenäisiä periaatteita. Ryhmän keskusyhteisö OP Osuuskunnan vastuulla on standardien, muiden tilinpäätöksen laatimista koskevien lakien ja viranomaisten kirjanpitomääräysten tulkinta, ohjeistus ja neuvonta sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden laadinta ja noudattamisen valvonta. Tarvittaessa tilintarkastajilta hankitaan lausunto valituista periaatteista ja tulkinnoista.

 

Taloudellisen raportoinnin organisointi

OP Osuuskunnan johtokunta on talouden ohjaukseen liittyvissä asioissa ylin päättävä elin. Johtokunta vastaa siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Johtokunta päättää raportoinnista, menettelytavoista ja laadullisista ja määrällisistä mittareista, joilla toiminnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta arvioidaan. Johtokunta käsittelee ja hyväksyy ryhmän konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset.

Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa hallintoneuvostoa varmistumaan, että keskusyhteisökonsernissa ja OP Ryhmässä on koko toiminnan kattava riittävä ja toimiva sisäinen valvontajärjestelmä sekä huolehtimaan siitä, että keskusyhteisökonsernin ja OP Osuuskunnan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on järjestetty asianmukaisesti. Tehtävänsä toteuttamiseksi valiokunta käsittelee hallintoneuvoston vahvistettavaksi ryhmän tilinpäätösperiaatteet ja vakavaraisuuden laskennan periaatteet. Lisäksi valiokunta valvoo osaltaan taloudellista raportointia mm.

  • arvioimalla ryhmän tilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset sekä keskusyhteisökonsernin tilinpäätöksen
  • arvioimalla hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettavan vuotuisen selvityksen
  • arvioimalla merkittävät tai poikkeukselliset liiketapahtumat ja niitä koskevat johdon arviot
  • seuraamalla tilinpäätösprosessia ja valvomalla taloudellista raportointiprosessia sekä arvioimalla taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta ja säännösten mukaisuutta

Toimitusjohtaja vastaa osuuskuntalain mukaan siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito järjestetty luotettavalla tavalla. OP Ryhmän taloudellisesta raportoinnista vastaa OP Osuuskunnan Talous ja keskuspankki -toiminto.

Julkistettavien tilinpäätöstietojen ja osavuosikatsausten laatiminen on keskitetty liiketoiminnoista riippumattomasti. Raportoinnissa käytetään pääsääntöisesti OP Ryhmän yhteisiä järjestelmiä. Ulkoiseen ja sisäiseen laskentaan liittyvät operatiiviset tehtävät on myös keskitetty.

 

Taloudellisen raportoinnin riippumaton arviointi

Taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta arvioivat lakisääteisesti tilintarkastajat. Tilintarkastajien tehtävänä on tarkastaa yhtiön ja sen konsernin kirjanpitoa, tilinpäätöksiä ja hallintoa sen seikan varmistamiseksi, että yhtiön ja sen hallintoelinten toiminta on lain mukaista ja että tilinpäätökset ovat laadittu voimassa olevien säädösten ja määräysten mukaisesti ja antavat omistajille ja muille sidosryhmille oikean ja riittävän kuvan yhtiön ja sen konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.


Sisäinen tarkastus arvioi tekemissään prosessien tarkastuksissa soveltuvin osin myös taloudellisen raportoinnin toimivuutta ja riittävyyttä ja raportoi tekemistään tarkastuksista toimivalle johdolle ja hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnalle. Finanssivalvonta valvoo toimittamissaan tarkastuksissa myös taloudellista raportointiprosessia ja sen toimivuutta.

Osana riippumatonta taloudellisen raportoinnin arviointia varsinaista tilintarkastusta täydentäen tilintarkastajat tarkastavat keskitettyjen toimintojen kontrollien suunnittelua ja toimivuutta kansainvälisen ISAE 3402-varmennustoimeksiantostandardin mukaisesti. Tästä erillistarkastuksesta tilintarkastajat raportoivat erikseen standardin mukaisesti.

Taloudellinen raportointi 2016

OP Ryhmän tilinpäätös on laadittu kansainvälisten IFRS-standardien mukaisesti. Tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan niitä IAS- ja IFRS-standardeja ja SIC- ja IFRIC-tulkintoja, jotka olivat voimassa 31.12.2016.

OP Ryhmä otti käyttöön vuonna 2016 seuraavat standardit ja tulkinnat:

  • IAS 1 -standardin muutoksella pyrittiin parantamaan tilinpäätösten ymmärrettävyyttä keskittymällä olennaisten, ja paremmin liiketoimintaa kuvaavien erien esittämiseen. Käyttöönotettu uusi tulos- ja tasekaava kuvastaa nykyistä liiketoimintaa vanhaa tulos- ja tasekaavaa paremmin. Lisäksi liitetiedoista on poistettu epäolennaisia tietoja.
  • IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2012–2014 (sovellettava pääosin 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienemmät muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.
  • Lisäksi standardeihin IFRS 10, IFRS 11, IFRS 12, IAS 16, IAS 28 ja IAS 38 on tehty muutoksia, jotka tulivat voimaan 1.1.2016. Muutoksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta OP Ryhmän tilinpäätökseen.

Käyttöön otettujen standardien lisäksi tulos- ja tasekaavan ryhmittelyä on uudistettu tilinpäätöksessä. Uudella ryhmittelyllä ei ole vaikutusta omaan pääomaan, taseen loppusummaan tai tilikauden tulokseen. Segmenttiraportointia on päivitetty vastaavasti. Vertailutiedot on oikaistu uuden ryhmittelyn mukaiseksi.

 

 
 

 

Palkitseminen
 

OP Ryhmän palkat ja palkitseminen

OP Ryhmässä rahallinen palkitseminen koostuu kiinteistä ja muuttuvista palkkioista. Muuttuvat palkkiot käsittävät sekä lyhyen että pitkän aikavälin tulosten ja suoriutumisen perusteella myönnettävät palkkiot.

Riittävän suuri osuus palkkioiden kokonaismäärästä tulee säilyttää kiinteänä. Muuttuvan palkkion osuus ei saa ylittää 100 prosenttia kunkin palkkionsaajan kiinteän palkkion kokonaismäärästä. OP Osuuskunnan hallintoneuvosto linjaa tarkoituksenmukaisen tasapainon kiinteän ja muuttuvan palkanosan osalta.

OP Ryhmän muuttuvien palkkioiden kokonaisuus muodostuu OP Ryhmän osuuspankeille ja keskusyhteisökonsernille yhteisestä johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmästä ja koko henkilöstöä koskevasta henkilöstörahastosta, sekä kohderyhmäkohtaisista lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmistä.

 

 

Palkitsemisessa noudatetaan Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön säännöksiä sekä Euroopan keskuspankin, Finanssivalvonnan ja muiden valvojien ohjeita. OP Ryhmän henkilöstön ja johdon palkitsemislinjaukset perustuvat lakiin, finanssialaa koskeviin säännöksiin ja suosituksiin sekä Suomen Corporate Governance -sääntöihin.

OP Ryhmän palkitsemispolitiikka on sopusoinnussa moitteettoman ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa eikä se houkuttele liialliseen riskinottoon. Palkitsemisjärjestelmät ovat arvojen, tavoitteiden ja liiketoimintastrategian mukaisia sekä vastaavat ryhmän pitkän aikavälin etua. Palkitseminen ei saa johtaa sellaisiin tilanteisiin, jotka voisivat vaarantaa palkitsemisjärjestelmän yleistä uskottavuutta, omistajajäsenen tai asiakkaan etua tai OP Ryhmän tai siihen kuuluvan yrityksen mainetta.

 

Palkitsemista koskeva päätöksenteko 

OP Ryhmän palkitsemista koskevia periaatteita ja linjauksia käsitellään OP Osuuskunnan hallintoneuvostossa sekä asiakokonaisuudesta riippuen OP Ryhmän palkitsemisvaliokunnassa, hallintoneuvoston puheenjohtajistossa tai keskusyhteisön johtokunnan nimitysvaliokunnassa ja hallituksissa sekä asianmukaisessa palkitsemis- tai HR-valiokunnassa, joka tarkastelee järjestelmien soveltamista ja arvioi niiden toimivuutta.

Koko ryhmää koskevien järjestelmien osalta päätöksentekijänä on hallintoneuvosto tai OP Ryhmän palkitsemisvaliokunta. OP Ryhmän palkitsemisvaliokunnan jäsenenä voi toimia hallintoneuvostoon kuuluva henkilö, joka ei ole työ- tai toimisuhteessa OP Ryhmään kuuluvaan yritykseen. Osuuspankeissa palkitsemista koskevat päätökset tekee viime kädessä pankin hallitus.

OP Osuuskunnan hallintoneuvosto hyväksyy ryhmän palkitsemisen periaatteet, päättää pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmästä, vahvistaa ryhmän palkitsemisjärjestelmien yhteiset ehdot sekä antaa suositukset lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmistä. Hallintoneuvosto omistaa johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmän ja päättää järjestelmän mittarit, tavoitetasot sekä enimmäispalkkiot. Vastaavasti hallintoneuvosto päättää mittarit, tavoitetasot sekä enimmäispalkkiot myös OP Ryhmän henkilöstörahaston osalta. Hallintoneuvoston puheenjohtajisto päättää OP Osuuskunnan johtokunnan palkitsemiseen liittyvät asiat.

Hallintoneuvoston asettama OP Ryhmän palkitsemisvaliokunta seuraa ja valvoo hallintoneuvoston toimeksiannosta palkitsemisjärjestelmien toimivuutta, palkitsemisen kilpailukykyä ja palkitsemisrakenteiden kykyä tukea ryhmän pitkäjänteisiä tavoitteita. Valiokunta hyväksyy ja tarkistaa vuosittain ryhmän palkitsemislinjaukset.

OP Osuuskunnan johtokunnan HR-valiokunta sekä OP Osuuskunnan hallintoneuvoston puheenjohtajisto toimivat palkitsemisasioiden valmistelueliminä. OP Ryhmän palkitsemisvaliokunta toimii osuuspankkien johdon palkitsemisasioiden valmisteluelimenä.

Sisäinen tarkastus arvioi vuosittain hallintoneuvoston hyväksymän palkitsemisjärjestelmän noudattamista.

Hallinnon palkitseminen

OP Ryhmän palkitsemisvaliokunta antaa vuosittain suosituksen osuuspankeille hallinnon palkkioista ja palkitsemisesta. Esitys kattaa suosituksen osuuspankkien hallintoneuvostojen ja hallitusten puheenjohtajien ja jäsenten kuukausi- ja kokouspalkkioista.

OP Osuuskunnan hallintoneuvoston jäsenten palkkioista ja muista etuisuuksista päättää osuuskunnan kokous.

Osuuskuntakokouksen OP Osuuskunnan hallintoneuvoston puheenjohtajalle, varapuheenjohtajille ja jäsenille vahvistamat kuukausipalkkiot vuodelle 2016 ovat seuraavat: puheenjohtaja 6 600 euroa, varapuheenjohtaja 3 300 euroa ja jäsenet 400 euroa. Muille kuin hallintoneuvoston puheenjohtajan johdolla toimivien valiokuntien puheenjohtajille maksetaan 1 650 euron kuukausipalkkiota. Lisäksi kaikille hallintoneuvoston jäsenille maksetaan kokouspalkkiota 600 euroa kokoukselta. Hallinnon palkkiot maksetaan rahana.

Hallintoneuvoston puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja jäsenet on vakuutettu OP-Eläkekassassa työntekijän eläkelain (395/2006) mukaisella vapaaehtoisella eläkevakuutuksella. 

 

 OP Osuuskunnan hallintoneuvoston puheenjohtajan ja jäsenten palkitseminen 2016


Hallintoneuvoston puheenjohtaja Varapuheenjohtaja
ja muut hallintoneuvoston jäsenet
Yhteensä
Säännölliset kuukausipalkkiot 79 200 237 300 316 500
Kokouspalkkiot 24 200 234 000 258 200

Pääjohtajan palkkaa, palkkioita ja muita etuuksia koskevat periaatteet

OP Ryhmän pääjohtajan – samoin kuin muiden johtokunnan jäsenten, varajäsenten ja tarkastusjohtajan – palkasta, palkkioista ja muista eduista päättää OP Osuuskunnan hallintoneuvoston keskusyhteisön johtokunnan nimitysvaliokunta. Pääjohtajan toimisuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa johtajasopimuksessa, jonka hallintoneuvosto on hyväksynyt.

Pääjohtajan palkitseminen muodostuu kolmesta osasta: 1) peruspalkka (rahapalkka ja luontoisedut, perustana tehtävän vaativuus ja henkilön osaaminen ja suoriutuminen) 2) lyhyen aikavälin tuloksiin perustuva palkitseminen (tulospalkkiot, perustana vuosisuunnitelman tavoitteiden toteutuminen) sekä 3) pitkän aikavälin tuloksiin perustuva palkitseminen (OP Ryhmän yhteinen johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä, perustana ryhmän yhteiset strategiset tavoitteet ja niiden toteutuminen). Pääjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Eläke-etuudet määräytyvät eläkelakien ja OP Ryhmän omien eläkejärjestelmien mukaisesti. Pääjohtaja kuuluu OP Eläkesäätiön lisäeläketurvan piiriin. Säätiössä karttuneen eläkkeen voi ottaa maksuun myös ennen sääntöjen mukaista vanhuuseläkettä ns. vapaakirjaeläkkeenä, jos työsuhde OP Ryhmässä päättyy.

Pääjohtajan toimisuhteessa noudatettava irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Työsuhteen päättyessä johtajasopimuksessa erikseen määritellyissä tilanteissa maksetaan irtisanomisajan palkan lisäksi 12 kuukauden rahapalkkaa vastaava summa.

OP Osuuskunnan johtokunnan palkitsemista koskevat periaatteet

OP Osuuskunnan johtokunnan jäsenten ja varajäsenten sekä tarkastusjohtajan palkasta, palkkioista ja muista eduista päättää OP Osuuskunnan hallintoneuvoston keskusyhteisön johtokunnan nimitysvaliokunta. Kunkin em. henkilön toimisuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa johtajasopimuksessa, jonka hallintoneuvosto on hyväksynyt.

OP Osuuskunnan johtokunnan jäsenten, varajäsenten sekä tarkastusjohtajan palkitseminen muodostuu kolmesta osasta: 1) peruspalkka (rahapalkka ja luontoisedut, perustana tehtävän vaativuus ja henkilön osaaminen ja suoriutuminen) 2) lyhyen aikavälin tuloksiin perustuva palkitseminen (tulospalkkiot, perustana vuosisuunnitelman tavoitteiden toteutuminen) sekä 3) pitkän aikavälin tuloksiin perustuva palkitseminen (OP Ryhmän yhteinen johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä, perustana ryhmän yhteiset strategiset tavoitteet ja niiden toteutuminen).

Johtokunnan jäsenten sekä varajäsenen ja tarkastusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Eläke-etuudet määräytyvät eläkelakien ja OP Ryhmän omien eläkejärjestelmien mukaisesti.

Johtokunnan jäsenten lisäeläketurva on hoidettu OP-Eläkesäätiössä ja OP-Henkivakuutuksen lisäeläkevakuutuksella.

Johtokunnan jäsenten, varajäsenen ja tarkastusjohtajan kohdalla työnantajan noudattama irtisanomisaika on 6 kuukautta. Työsuhteen päättyessä johtajasopimuksissa erikseen määritellyissä tilanteissa johtokunnan jäsenille maksetaan irtisanomisajan palkan lisäksi enintään 6 kk rahapalkkaa vastaava summa.

OP Ryhmän lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmät

Lyhyen aikavälin palkitsemisen tavoitteena on ohjata, sitouttaa ja kannustaa henkilöstöä yrityksen vuositavoitteiden toteuttamiseen ja tuloksellisuuteen, varmistaa strategiasta johdettujen tavoitteiden saavuttaminen sekä palkita haastavien tavoitteiden saavuttamisesta ja ylittämisestä.

Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmät perustuvat vuositavoitteista johdettuihin mittareihin. Mittarit voivat olla ryhmä-, yritys-, osasto- tai henkilötasoisia. Lyhyen aikavälin palkkiota muodostuu asetettujen mittareiden saavuttamisesta tai niiden ylittämisestä. Henkilökohtaisen suoriutumisen lisäksi palkkion maksun edellytyksenä ovat ryhmä- ja/tai yritystasoisten palkitsemisen reunaehtojen toteutuminen.

Jokainen OP Ryhmään kuuluva osuuspankki päättää omalta osaltaan lyhyen aikavälin palkitsemisen tavoitteista ja mittareista OP Osuuskunnan hallintoneuvoston suositusten pohjalta. OP Osuuskunnan johtokunta päättää palkitsemisesta keskusyhteisökonsernin osalta ja keskusyhteisökonserniin kuuluvien yritysten hallitukset vahvistavat yrityksen kuulumisen keskusyhteisökonsernin palkitsemisjärjestelmään.

Lyhyen aikavälin palkkiot maksetaan pääsääntöisesti rahana. OP Ryhmän riskiasemaan vaikuttavien henkilöiden kohdalla noudatetaan lainsäädännön edellyttämiä vaatimuksia palkkioiden maksun lykkäämisestä sekä suorittamisesta osin muulla instrumentilla kuin rahana muuttuvien palkkioiden ylittäessä määritellyn tason.

Kussakin organisaatiossa palkkiojärjestelmästä vastaava päätöksentekoelin voi harkintansa mukaan muuttaa lyhyen palkitsemisjärjestelmänsä ehtoja, purkaa sen kesken vuoden tai lykätä palkkion maksua, jos olosuhteiden muutokset johtaisivat järjestelmää sovellettaessa yrityksen kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Osuuspankki tai keskusyhteisökonserni voi olla maksamatta palkkiota osittain tai kokonaan, jos organisaation taloudellinen asema ei salli palkkioiden maksamista. Maksettu palkkio voidaan myös periä kokonaan tai osittain takaisin, jos henkilö on syyllistynyt väärinkäytöksiin, tahallisesti vaarantanut liiketoiminnan tulevaisuutta tai rikkonut lakia.

 

OP Ryhmän johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä

OP Ryhmän yhteinen johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista. Järjestelmän ensimmäinen ansaintajakso käsitti vuodet 2011–2013 ja toinen ansaintajakso vuodet 2014–2016. Järjestelmän kolmas ansaintajakso käynnistyi vuoden 2017 alussa ja se kattaa vuodet 2017–2019.

Johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmässä on ryhmätasoiset tavoitteet. Ensisijaiset tavoitemittarit ansaintajaksolla 2014–2016 ovat keskittäjäasiakkaiden määrän kasvu, OP Ryhmän tulos ennen veroja sekä ryhmän ydinvakavaraisuus (CET1). Lisäksi järjestelmä huomioi kannattavuuden (taloudellisen pääomavaateen tuotto) ja rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain mukaisen nk. rava-vakavaraisuuden. Palkkiota ei makseta, jos ryhmän rava-vakavaraisuus maksuhetkellä alittaa palkitsemisen vähimmäistason 130 prosenttia.

Ansaintajakson 2014–2016 johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmän piiriin kuuluu OP Ryhmässä noin 320 henkilöä.

Johdon 2014–2016 pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn, tehtävän mukaan porrastetun määrän OP Yrityspankki Oyj:n liikkeeseen laskemia debentuureja, mikäli ansaintajaksolle asetetut OP Ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2018, 2019 ja 2020 debentuurien ja rahan yhdistelmänä kolmessa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää maksuhetkellä edellä todetun vähimmäistason. Rahana maksettavalla osuudella katetaan palkkionsaajalle palkkioista aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja sekä suojautumiskieltoon ja odotusaikaan liittyviä ehtoja. Suojautumiskiellolla tarkoitetaan, että rahoitusvälineitä tai vakuuttamista ei saa käyttää järjestelmään liittyvältä henkilökohtaiselta riskiltä suojautumiseen. Odotusaika merkitsee, että palkkionsaajan on omistettava järjestelmän kautta saamansa debentuurit vuoden ajan palkkion maksamisesta.

OP Ryhmän henkilöstön pitkän aikavälin palkitseminen

Henkilöstön pitkän aikavälin palkitseminen toteutetaan OP Ryhmän henkilöstörahaston kautta. Jäsenyys henkilöstörahastossa perustuu työsuhteeseen. Kaikki ne henkilöt, jotka ovat vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa henkilöstörahastoon kuuluvaan OP Ryhmän yritykseen, ovat rahaston jäseniä (pl. johdon pitkän aikavälin palkitsemisen piiriin kuuluvat henkilöt).

Henkilöstön pitkän aikavälin palkitsemisen perustana on OP Ryhmän yhteisten strategisten tavoitteiden saavuttaminen. Henkilöstörahaston ryhmätason tavoitteet ja tavoitemittarit ovat yhtenevät johdon pitkän aikavälin järjestelmän tavoitteiden kanssa. OP Ryhmän henkilöstörahastoon kuuluvan yrityksen hallitus päättää vuosittain henkilöstörahastoon siirrettävistä voittopalkkioista.

OP Ryhmän riskiasemaan vaikuttavien henkilöiden palkitseminen

Vakavaraisuusasetuksen edellyttämät tiedot OP Ryhmän riskiasemaan vaikuttavien henkilöiden palkitsemisesta julkaistaan vuosittain OPn verkkosivuilla.

 

Johtokunnan palkat ja luontaisedut vuonna 2016

OP Ryhmän pääjohtajalle maksettiin vuonna 2016 palkkaa 754 392 euroa ja luontoisetuja 18 480 euroa sekä vuodelta 2015 kertyneitä lyhyen aikavälin palkkioita 218 838 euroa eli yhteensä 991 710 euroa. Vuosilta 2011, 2012, 2013 kertyneitä lyhyen ja pitkän aikavälin palkkioita maksettiin vuonna 2016 viivästettynä 628 658 euroa.

Muiden johtokunnan jäsenten, varajäsenten ja tarkastusjohtajan palkat olivat 3 430 193 euroa ja luontoisedut 161 997 euroa. Vuosilta 2011–2015 kertyneitä lyhyen ja pitkän aikavälin palkkioita maksettiin 2 352 938 euroa. Yhteensä palkkoja ja palkkioita maksettiin muille johtokunnan jäsenille, varajäsenille ja tarkastusjohtajalle 5 945 128 euroa.

Palkat ja palkkiot sisältävät sekä vuosilta 2012 ja 2013 että vuodelta 2015 ansaituista tulospalkkioista vuonna 2016 maksetun osuuden. Pääjohtajan ja johtokunnan jäsenten vuodelta 2015 ansaitsemista lyhyen aikavälin tulospalkkioista ei ole lykätty eriä myöhemmin maksettavaksi. Lykkäämismenettely perustuu luottolaitostoiminnasta annetun lain (610/2014) mukaiseen menettelyyn, joka on kuvattu OP Ryhmän IFRS-tilinpäätöksen 2016 muuttuvaa palkitsemista koskevassa liitteessä 53.

Pääjohtajan ja muiden johtokunnan jäsenten sekä varajäsenten ja tarkastusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Eläke-etuudet määräytyvät eläkelakien ja OP Ryhmän omien eläkejärjestelmien mukaisesti.

Vuoden 2016 osalta lisäeläkevakuutuksen maksut olivat 829 698 euroa. OP-Eläkesäätiön lisäeläketurvasta ei kirjattu kustannuksia vuonna 2016.

Lisäeläkekustannukset on julkistettu EBA:n vuosittain keräämissä palkitsemista koskevissa tiedoissa Euroopan parlamentin ja neuvoston vakavaraisuusasetuksen 575/2013 ja direktiivin 2013/36 mukaisesti.

Sekä pääjohtajan että muiden johtokunnan jäsenten, varajäsenten ja tarkastusjohtajan osalta työnantajan noudattama irtisanomisaika on 6 kuukautta. Työsuhteen päättyessä johtajasopimuksissa erikseen määritellyissä tilanteissa pääjohtajalle maksetaan irtisanomisajan palkan lisäksi enintään 12 kuukauden rahapalkkaa vastaava summa ja muille johtokunnan jäsenille, varajäsenelle ja tarkastusjohtajalle enintään 6 kuukauden rahapalkkaa vastaava
summa.

 

Säännöllinen rahapalkka Luontoisedut Vuodelta 2015 ansaittu lyhyen aikavälin tulospalkkio 2016 maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut yhteensä Vuosina 2011, 2012 ja 2013 ansaittujen tulospalkkioiden lykätystä osuudesta vuonna 2016 maksettu osa* 2016 maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut sekä maksettu lykätty tulospalkkio yhteensä
Reijo Karhinen 754 392 18 480 218 838 991 710 628 658 1 620 368
Tony Vepsäläinen 594 681 14 436 146 985 756 102 492 794 1 248 896
Karri Alameri 291 592 12 420 60 000 364 012 122 105 486 117
Carina Geber-Teir 197 420 12 100 56 718 266 237 92 394 358 632
Jari Himanen 280 386 23 437 52 800 356 623 92 173 448 796
Olli Lehtilä 293 795 36 348 57 200 387 343 129 530 516 873
Harri Luhtala 250 637 10 077 45 100 305 813 134 992 440 805
Harri Nummela 336 159 12 720 60 830 409 709 173 922 583 631
Erik Palmén 238 876 - 46 815 285 691 114 583 400 274
Jouko Pölönen 388 622 13 200 112 000 513 822 143 107 656 929
Outi Taivainen 194 164 5 198 8 000 207 362 - 207 362
Markku Koponen 182 985 11 100 26 347 220 432 74 171 294 603
Leena Kallasvuo 180 876 10 961 33 187 225 024 77 185 302 209
Yhteensä 4 184 585 180 477 924 820 5 289 881 2 275 614 7 565 496


* Sisältää vuonna 2016 maksetun osuuden vuosilta 2012 ja 2013 ansaitusta tulospalkkiosta sekä vuonna 2016 maksetun osuuden vuosina 2011–2013 ansaitusta pitkän aikavälin palkkiosta. Lykättyjen erien maksaminen edellyttää erillistä päätöstä.
 

 

Sisäpiirihallinto
 

OP Ryhmän sijoituspalvelua tarjoavilla yhteisöillä, kuten jäsenluottolaitoksilla, on omat sisäpiiri- ja kaupankäyntiohjeet. Ohjeet sisältävät määräyksiä sisäpiirintiedosta, kielletystä sisäpiirintiedon käytöstä ja ilmaisemisesta, julkisista sisäpiirirekistereistä, ei-julkisista sisäpiiriluetteloista, johtohenkilöiden luetteloista sekä liiketoimien ilmoittamisesta ja julkistamisesta, sisäpiiriläisiä koskevista kaupankäyntirajoituksista sekä sisäpiirihallinnosta. Lisäksi ohjeissa käsitellään vaikuttavassa asemassa olevia henkilöitä koskevia rajoituksia ja rajoitusten noudattamista koskevan valvonnan järjestämistä.

Lisäksi OP Ryhmässä arvopaperien liikkeeseenlaskijana toimivilla OP Yrityspankki Oyj:llä ja OP-Asuntoluottopankki Oyj:llä on sisäpiiri- ja kaupankäyntiohje. Henkilöt, joilla on pääsy OP Yrityspankki Oyj:n ja OP-Asuntoluottopankki Oyj:n liikkeeseen laskemiin arvopapereihin liittyvään sisäpiirintietoon, kuuluvat edellä mainittujen yhtiöiden ei-julkisiin sisäpiiriluetteloihin. Sisäpiirihallinto ylläpitää myös OP Ryhmän arvopaperien liikkeeseenlaskijoina toimivien OP Yrityspankki Oyj:n ja OP-Asuntoluottopankki Oyj:n osalta johtohenkilöiden luetteloita.

Sisäpiiri- ja kaupankäyntiohjeet perustuvat muun muassa arvopaperimarkkinoita koskevaan lainsäädäntöön, Finanssivalvonnan antamaan sääntelyyn ja Nasdaq Helsingin pörssin kaupankäyntiohjeeseen.

Ohjeiden tarkoituksena on edistää arvopaperimarkkinoilla toimivien luottamusta OP Ryhmän, OP Yrityspankki Oyj:n ja OP-Asuntoluottopankki Oyj:n toimintaan.

OP Lakiasiat ylläpitää OP Ryhmään kuuluvien yhteisöjen julkisia sisäpiiriluetteloita ja yrityskohtaisia sisäpiiriluetteloita. Sisäpiiriluetteloiden ylläpito on järjestetty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämän SIRE-järjestelmän sekä OP Ryhmän SIPI-järjestelmän kautta. OP Lakiasiat hoitaa luetteloiden ylläpitoon liittyviä käytännön tehtäviä.

OP Ryhmään kuuluvat yhtiöt pitävät tarvittaessa itse hankekohtaisia sisäpiiriluetteloita.

OP Ryhmän jäsenpankkien toimintaan luottolaitoksena kuuluu osallistuminen asiakkaiden tekemiin arvopaperikauppoihin tai muihin arvopapereita koskeviin järjestelyihin. Jäsenpankit ja niiden johto- ja toimihenkilöt voivat saada myös rahoitusjärjestelyjen yhteydessä tai osana pankin muuta tavanomaista toimintaa asiakasyrityksiä koskevia sisäpiirintietoja. Muun muassa mainituista syistä jäsenpankit ja niiden johto- ja toimihenkilöt ovat laissa tarkoitetun sisäpiirisääntelyn alaisia.

Sisäpiiriasioista järjestetään säännöllisesti koulutusta. Koulutus ajoitetaan erityisesti sisäpiiriohjeistuksen muutostilanteisiin.

 

Sisäpiirirekisterien ja sisäpiiriluetteloiden
julkisuus ja nähtävilläpito

Jokaisella on oikeus tutustua julkiseen sisäpiirirekisteriin ja saada kulujen korvaamista vastaan rekisterin tiedoista otteita ja jäljennöksiä. Luonnollisen henkilön henkilötunnus ja osoite sekä muun luonnollisen henkilön kuin sisäpiiriläisen nimi eivät kuitenkaan ole julkisia. Pysyvän sisäpiiriluettelon tai hankekohtaisen sisäpiiriluettelon sisältämät tiedot eivät ole julkisia. Otteita ja jäljennöksiä julkisesta sisäpiirirekisteristä voi tilata OP Lakiasiat 

 

Varallisuudenhoidon juridinen tuki - yksiköstä. Yksilöidyt tietojenluovutuspyynnöt pyydetään toimittamaan kirjallisesti osoitteella:

OP Lakiasiat Varallisuudenhoidon juridinen tuki
PL 1068
00013 OP

 
 

 

Tiedonantopolitiikka
 

OP Osuuskunnan tytäryhtiöt OP Yrityspankki Oyj ja OP-Asuntoluottopankki Oyj vastaavat OP Ryhmän varainhankinnasta raha- ja pääomamarkkinoilta. OP Ryhmään kuuluvien yhteisöjen liikkeeseenlaskemat arvopaperit ovat kaupankäynnin kohteena Nasdaq Helsingin ohella tai sen sijaan London Stock Exchangessa, SIX Swiss Exchangessa tai muissa arvopaperipörsseissä. OP Yrityspankki on myös laskenut liikkeelle listaamattomia joukkovelkakirjalainoja ja/tai sijoitustodistuksia Suomen, Englannin ja Japanin markkinoille.

OP Ryhmä, OP Yrityspankki ja OPA noudattavat tiedonantopolitiikassaan lainsäädäntöä, asetuksia sekä muuta sitovaa sääntelyä, Nasdaq Helsingin sekä soveltuvin osin muiden pörssien sääntöjä sekä Finanssivalvonnan ja Euroopan Arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) määräyksiä ja ohjeita. Edellisten lisäksi OP Ryhmän viestinnässä huomioidaan Corporate Governance -ohjeistus ja ryhmän hyvän liiketavan periaatteet (Code of Business Ethics).

OP Osuuskunnan johtokunnan 14.6.2016 ja OP Yrityspankin ja OPAn hallitusten 21.6.2016 hyväksymää tiedonantopolitiikkaa (disclosure policy) sovelletaan joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijoiden (OP Yrityspankki ja OPA) ja OP Ryhmän tiedottamisen toimintaperiaatteisiin ja -tapoihin.

OP Osuuskunnan tehtävänä on huolehtia myös OP Yrityspankin ja OPAn osalta lainmukaisen tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen julkistamisesta, jakelusta ja saatavilla pidosta. Tytäryhtiöt raportoivat ja julkaisevat erikseen omat osavuosikatsauksensa, toimintakertomuksensa ja tilinpäätöksensä. OP Osuuskunta tiedottaa muista tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista tytäryhtiöiden puolesta ja nimissä. Käytännössä tiedotteet annetaan tällöin OP Ryhmän ja liikkeeseenlaskijan nimissä. Tiedottaminen arvioidaan OP Yrityspankin ja OPAn liikkeeseenlaskemien arvopapereiden osalta liikkeeseenlaskijakohtaisesti. Vastuu liikkeeseenlaskijan tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä on kullakin liikkeeseenlaskijalla.

Tiedonantopolitiikassa on kuvattu ne keskeiset toimintaperiaatteet ja -tavat, joiden mukaisesti OP Ryhmä ja liikkeeseenlaskijat kommunikoivat pääomamarkkinoiden markkinaosapuolien ja muiden sidosryhmien kanssa. Politiikassa kuvataan lisäksi lainmukaisen tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen julkistamista, jakelua ja saatavillapitoa. OP Ryhmä arvioi ryhmän tiedonantopolitiikan johdonmukaisuutta, toimivuutta ja riittävyyttä säännöllisesti vähintään vuosittain.

OP Ryhmän viestinnän tehtävänä on edistää ryhmän liiketoimintaa välittämällä oikeaa tietoa ryhmän tavoitteista ja toiminnasta kaikille sidosryhmille. Ulkoisen ja sisäisen viestinnän tavoitteena on tukea ryhmän strategisia ja liiketoiminnallisia tavoitteita sekä rakentaa ja ylläpitää osaltaan vahvaa ja vastuullista yrityskuvaa ja edistää ryhmän yhteistoimintaa. Sekä ulkoinen että sisäinen viestintä ovat tosiasioihin pohjautuvia ja antavat oikean kuvan esitettävistä asioista.

Tiedonantopolitiikka on julkaistu internetsivuilla. OP Ryhmän internetsivujen osoite on www.op.fi.

 

 
 

 

Yhteiskuntavastuu
 

Yhteiskuntavastuu on tiivis osa OP Ryhmän liiketoimintaa ja osa ryhmän strategiaa. OP Osuuskunnan johtokunta päättää ryhmän yhteiskuntavastuun suuntaviivoista ja hyväksyy ryhmän yhteiskuntavastuuohjelman. Yhteiskuntavastuu kuuluu johtokunnassa viestintäjohtajan vastuualueelle. Johtokunnan kokoonpanossa ja jäsenten osaamisvaatimuksissa otetaan huomioon, että johtokunnassa on riittävästi yhteiskuntavastuun osaamista. Suoriutumista arvioidaan yhteiskuntavastuuohjelman KPI-mittarien toteutumisen perusteella, joita tarkastellaan säännöllisesti johtokunnan vuosirytmin mukaisesti.

Yhteiskuntavastuutyötä ohjaavat keskusyhteisön johtokunnan vahvistamat yhteiskuntavastuun linjaukset. Vastuu käytännön yhteiskuntavastuutyöstä on ryhmän yritysten hallituksilla ja johtoryhmillä, jotka toteuttavat yhteiskuntavastuuta omien päätöksentekoprosessiensa mukaisesti. Identiteetti ja viestintä tukee ryhmän yhteisöjä ja toimintoja yhteiskuntavastuuohjelman toteuttamisessa sekä vuoropuhelussa sidosryhmien kanssa ja saattaa tarvittaessa sidosryhmien huolenaiheita johtokunnan tietoon.

OP Ryhmässä noudatetaan hallintoneuvoston hyväksymiä hyvän liiketavan periaatteita (Code of Business Ethics). OP Ryhmä kunnioittaa ja noudattaa kansainvälisiä taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun periaatteita. Ryhmä on sitoutunut YK:n Global Compact -aloitteen periaatteiden edistämiseen. OP Varallisuudenhoito on allekirjoittanut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet. OP Ryhmä raportoi yhteiskuntavastuustaan säännöllisesti Global Reporting Initiative (GRI) -ohjeiston mukaisesti.

 
 

 

Hallinnointiperiaatteiden päivitys
 

Säännöllisesti päivitettävä OP Ryhmän hallinnointiperiaatteet -osio on nähtävillä op.fi internet-sivuilla